Arto Paasilinnan kirjaan perustuva näytelmä Onnellinen Mies oli tarkoituksena esittää jo viime vuonna, mutta koronatilanteen vuoksi esitystä jouduttiin siirtämään kesään 2021.
– Taustalla on ollut pitkä yritys työstää näytelmää, joka valitettavasti viime vuonna jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi, näytelmän ohjaaja Antti Lattu kertoo.
Esiintyjien riemu näkyy harjoituksissa selkeästi ja paluu lavalle on ollut kutkuttava. Onnellinen Mies on Arto Paasilinnan varhaista tuotantoa ja se on hänen teoksistaan yksi suosituimmista. Paasilinnan lukijoiden keskuudessa siitä on päässyt muodostumaan klassikko. Kirjasta on tuotettu myös elokuva ja kuunnelma, jonka palopäällikön roolissa esiintyvä Pertti Koivula on Hietamalla pääosan Jaatinen.
– Me ollaan molemmat aika konkareita näytelmän suhteen, sillä minä olen ohjannut ja Pertti näytellyt saman roolin jo aiemmin. Harjoituksissa lähdetään ihan nollasta, mutta ei ole ollenkaan haittaa, että tarinan perusjuonteet ovat hanskassa, Lattu sanoo.
Hietamalta vuorkatulla mökillä näytelmän ajan asuvalle Pertti Koivulalle Äänekoski ei ollut entuudestaan tuttu paikka, muusta kuin pistävästä hajusta Nelostiellä ohi ajaessa. Hietamalla maisemat ovat olleet mieluisat.
– Mökin näkymä on kuin Italiassa. Vieressä liplattava Naarajärveen laskeva joki ja peltomaisema ovat rauhoittava näkymä, Koivula kuvailee.
Päivät kuluvat tiiviisti näytelmän harjoitusten parissa, mutta tekemisestä ei ole ollut pulaa vapaa-ajallakaan.
– Olen viihtynyt täällä tosi hyvin. Tämä on kaunista seutua, olen käynyt kalassa, tanssimassa ja viikonloppuna pyöräilin Mämmensalmelle kahville, kertoo Koivula.
TOP 3 -listaa Äänekoskesta näyttelijä osannut tehdä, mutta tanssipaikkojen auettua tähän saattaa tulla muutos.
– Lempipaikkoja ei ole vielä kehittynyt, mutta koskipaikat aion perhokalastaa ja järvet uistella. Eniten odotan kyllä, että tanssilavat aukeaisivat, jotta pääsen tutustumaan paikallisiin tanssipaikkoihin, Koivula sanoo.
Siltainsinööri Jaatisen eli onnellisen miehen rooli on ollut jo entuudestaan tuttu Koivulalle. Näytelmän voi kuvitella kertovan, mistä tahansa Suomen kunnasta ja siinä tulee hyvin ilmi kuntapolitiikan koukerot, jotka ovat vahvasti läsnä juonen kiemuroissa.
– Jaatisen määrätietoisuus on myös minua. Jos päätän tehdä jotain, niin kyllä mä silloin sen loppuun asti teen henkilökohtaisessa elämässäni. Näytelmän ja kirjan nimeä minä en oikein ymmärrä, sillä Jaatisella on kaksi naista ja tahtoo olla yhdessäkin tekemistä niin paljon, että välillä on onni kaukana. Jaatinen on sen verran kova jätkä ja fiktiivinen hahmo, että häneltä onnistuu kyllä tälläinen, Koivula kertoo.
Korona koetteli vuonna esiintyviä taiteilijoita. Näytöksiä peruttiin ja siirrettiin, teattereita suljettiin ja keikat peruuntuivat. Siirryttiin toteuttamaan striimattuja näytöksiä, jotka eivät teatterialalla kerenneet yleistymään. Koivula työskentelee päätyökseen Helsingin kaupunginteatterissa, jossa koko talven ja kevään esityskalenteri on ollut peruttu.
– Töiden ja keikkojen peruuntumisen jälkeen eniten harmitti se, ettei päässyt tanssimaan. Mun sosiaaliset suhteet ovat aika rajalliset ja minimaaliset, mutta tansseissa tapaa ihmisiä, Koivula sanoo.
Koronan vuoksi pysähtyminen teki myös hyvää, mutta vain rajallisen määrän aikaa. Kotona puuhasteluun jäi aikaa ja oli aikaa rauhoittua.
– Viime vuonna oli vielä ihan jopa positiivinen olo, kun oli aikaa pysähtyä ja katsella, mutta nyt saisi jo luvan riittää. Kyllä tämä vähän liian pitkään on jo kestänyt, Koivula sanoo.
Striimikeikat ovat eri asia elävän musiikin ja elävän näytelmän kanssa. Ruudun läpi seurattuna tilaisuuksista katoaa yhteisöllisyys, joka on iso osa livenä tapahtumia seuratessa. Pitkän tauon jälkeen live-tapahtumia päästään kuitenkin jo näkemään pian. Lavalle palaaminen on varmasti aivan mahtava tunne liki vuoden tauon jälkeen.
– Lavalle palaaminen tuntuu erittäin mukavalta. Näyttämölle pääsy on sellaista itsensä aukomista. Tekeminen vaikuttaa alitajuntaan ja auttaa saamaan mielen ja ajatukset kasaan. Yleisöä odotan erittäin paljon, se on kuitenkin se tämän homman suola, että pääsee leikkimään yleisön kanssa samaa leikkiä, Koivula kertoo.
Lattu ja Koivula kertovat, että tekstikokonaisuudesta riittäisi juttua kolmen tai neljän tunnin näytelmäksi, jos tarinan tahtoisi tuoda kunnolla ilmi. Tässä dramatisoinnissa on tuotu ilmi vain pääpiirteet, jotka käsitellään päähenkilö Jaatisen kautta hyvin pitkälti. Kirjassa olevia asioita on jouduttu karsimaan näytelmästä pois.
– Paasilinna on varmaan tarkoituksella rakentanut tarinan ja hahmon ylimaalliseksi ja tehnyt Jaatisesta virkakoneistoa ja byrokratiaa vastaan taistelevan henkilön, joka puolustaa myös ihmisyyttä, mutta radikaaleilla keinoilla. Vastassa olevat hahmot ovat toisaalta rakennettu myös aika jalostetusti inhottaviksi, ohjaaja Lattu kuvailee.
Onnellinen mies pyörii tänä kesänä Kievarin kesäteatterissa. Näytelmän ensi-ilta oli 23. kesäkuuta ja näytökset jatkuvat aina elokuuhun saakka, jolloin toteutetaan kaksi yönäytöstä.
