Opetusministeri Li Andersson vieraili Äänekoskella. Ennen Willessä käytyä keskustelutilaisuutta hän pyörähti Suolahden Kansantalolla kuuntelemaan ehdokas Sirpa Martinsin vaalibiisin julkaisua. Hän vastasi myös kiperään kysymykseen: miksi perjantaina annetaan läksyjä?
Opetusministeri Li Anderssonin vierailu Äänekoskella kiinnosti kuulijoita. Tilaisuuden avannut vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Sirpa Martins kiitteli paikalle tulleita.
– On mukava nähdä kuinka tämän historiallisen rakennuksen hirsiseinät pullistelevat, Martins sanoi.
Andersson muisteli hallituksen alkutaivalta:
– Päätimme hallituksen sisällä, tosi varhaisessa vaiheessa, että hallitusohjelmaa tullaan viemään läpi kriiseistä huolimatta. Jos oltaisi jätetty tekemättä ne panostukset koulutukseen ja pienituloisten perusturvaan, mistä oltiin Säätytalolla sovittu, silloin suomalaiset olisivat maksaneet näistä kriiseistä kaksinkertaisen hinnan.
Andersson on tyytyväinen hallituksen kauteen.
– Olemme saaneet aikaiseksi oppivelvollisuuden laajennuksen sekä maksuttomat toisen asteen opinnot. Olemme toteuttaneet korotukset pienempiin eläkkeisiin sekä perussturvaan, on uudistettu vanhempainvapaa, tiukennettiin hoitajamitoitusta ja luotiin hoitotakuu. Näiden päätösten tavoitteena on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion vahvistaminen ja kehittäminen.
Andersson kritisoi aikaisemmin tehtyjä päätöksiä.
– Olen saanut ministerinä huomata, kuinka kovaa jälkeä melkein kymmenen vuoden takainen leikkauspolitiikka on jättänyt jälkiä suomalaiseen koulutukseen. Tehtyjä virheitä ei korjata vuodessa tai kahdessa. Tämä vaatii pitkäaikaista sitoutumista koulutusjärjestelmään.
Hän kertoo katselleensa hallituksen tyytyväisyysmittauksia ilolla. Istuva hallitus on joutunut navigoimaan niin pandemian, Ukrainan sodan kuin energiakriisinkin keskellä.
– Kaikesta huolimatta on hallituksen suosio pysynyt historiallisen korkealla. Ja tästä syystä hallituksen kimppuun tullaan erittäin kovaa ja se ase, jolla käydään on velkaantuminen ja velka. On syytä painottaa, että valta osa velasta, jota on otettu, on otettu näiden kriisien hoitoon. Nyt oppositio puhuu, kuin koko pandemiaa ei olisi koskaan ollutkaan. Olemme joutuneet ottaa velkaa myös tukeaksemme muun muassa kuljetusalaa, maataloutta. Tukea on kohdennettu myös kuluttajille. Oppositio koettaa luoda nyt kuvaa, että Suomessa on tehty asioita jotenkin toisin kuin muualla, mutta näin ei ole: kaikkialla Euroopassa on tehty vastaavia päätöksiä talouspolitiikan suhteen. Myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoitusta on jouduttu turvaamaan tilaisuudessa jossa Veikkauksen tulot romahtivat – ja näitä päätöksiä oppositio vaati hallitukselta. Täytyy muistuttaa, että oppositio on ollut hyväksymässä näitä toimia, jolla velkaantuminen on syntynyt.
Kaikki ovat sitä mieltä, että valtion taloutta pitää tasapainottaa. Myös Andersson komppaa toivetta.
– Olemme tehneet tästä oman esityksemme, ja suurin näkemysero on miten? Kokoomus on ilmoittanut leikkaavansa neljän vuoden aikana kuusi miljardia euroa. Sipilän hallitus leikkasi neljä miljardia – ja nyt halutaan kuusi. Petteri Orpo väittää vaalitilaisuuksissa, että se ei ole keneltäkään pois ja käyttää termejä julkisen toiminnan tehostaminen ja toimintajarru. Tämä on vaikeasti avautuvaa mitä nämä käytännössä tarkoittaa.
Andersson sanoo, kuinka valtiovarainministeri teki palveluksen hallitukselle. Valtioivarainministeriö julkaisi listan, mitä tarkoittaa kuuden miljardin euron leikkaukset. Hän painotti, että listan ovat laatineet virkamiehet – ei poliitikot.
– Lista on hurjaa luettavaa: ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat mittavat, korotetaan varhaiskasvatusmaksuja, korkeakouluihin laitetaan lukukausimaksut, opiskelijoiden toimeentulo romutetaan, vaikeutetaan sivistystoimintaan, otetaan vähemmän henkilöstöä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, pakitetaan hoitotakuussa, pidennetään hoitojonoja, korotetaan soten asiakasmaksuja, heikennetään asumistukea ja työttömyysturvaa, leikataan lapsiperheiltä, poistetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotus, heikennetään eläkkeitä ja työkyvyttömien kuntoutusta, karsitaan joukkoliikenteen tuista, vähennetään luonnonsuojelua ja supistetaan Ylen toimintaa, Andersson luetteli valtionvarainministeriön maanantaina laatimasta listasta.
Huhtikuun vaalit ovat lähellä ja mielipidemittauksia tehdään sekä arvellaan hallituksen kokoonpanoa. Andersson sanoo nykyhallituksen jatkon olevan mahdollista.
– Muutamat prosenttiyksiköt siellä sun täällä lasketaan paikoiksi eduskunnassa, ja ne voivat heilauttaa kokonaisuuden moneen suuntaan. Suomessa ollaan poikkeuksellisen jännittävässä tilanteessa tällä hetkellä, sillä tässä voi käydä miten vaan. On varsin epädemokraattista, kun media lähtee luomaan todennäköistä hallituspohjaa, ennen kuin vaalit on edes käyty. Vuonna 2019 kaikki iltapäivälehdet kirjoittivat kuinka Suomeen tulee sini-punahallitus. Eipäs tullut, koska Antti Rinne ei halunnut sitä. Hän halusi tämän. Sanoisin, että jokainen suomalainen äänestäjä tulee olemaan hyvin vaikutusvaltainen seuraavissa vaaleissa. Edellisissä vaaleissa ykköspuolueen paikan suhteen oli kyse vain 30 äänestä jossain vaalipiirissä. Erot ovat tällä hetkellä hyvin pienet, politiikkanörtiksi tunnustautuva Andersson sanoo.
Anderssonin avauksen jälkeen oli yleisöllä mahdollisuus kysymyksiin. Andersson kannusti kysymään mistä vaan, sillä hän sanoi keskustelevansa mielellään mistä vaan. Kysymyksiä tuli lasten diagnoosien hitaudesta, adhd-lääkityksestä, hiilinieluista ja energiapolitiikasta. Ekaluokkalaisen Selma Liekkisen kysymys kuului: Miksi perjantaisin annetaan läksyjä?
– Suomessa opettajat saa päättää vapaasti läksyjen antamisen, se kuuluu heidän työhönsä. Myös perjantaina voidaan antaa läksyjä ja niitä kuuluu tehdä jo opettaja niitä antaa. Voin kaikkien lohdutukseksi sanoa, sen, että Suomessa on lyhyet koulupäivät verrattuna muihin maihin. Ja monissa muissa maissa on myös läksyjä enemmän kuin muissa maissa.
