Palataan neljän vuoden takaisiin tunnelmiin, ja siihen hetkeen, kun Äänekoskella päästiin kansanedustajakantaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen ja arvaillaan vaalitulosta. Arvailut on kirjoitettu 17. maaliskuuta.
Suolahtelaisen kansanedustaja Pekka Leppäsen (1945-2016) kausi kesti neljän kauden verran, vuodet 1983-1999. Ensimmäisen kerran eduskuntaan hänet valittiin SKDL:n listoilta. Hänen manttelinsa perinyt Juho Kautto pääsi eduskuntaan kolmannella yrittämällä äänin 3866 – tasan kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
Kauton kauteen liittyy monenlaista. Äänekosken kaupunginvaltuuston kokouksen maaliskuussa 2021 sekavassa tilassa vetänyt Kautto saattoi kokea mainetahran itselleen raskaaksi, sillä se hiljensi hänet ainakin näin meiltä käsin katsottuna. Annamme kiitoksen nelivuotiskaudesta, sillä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä Kautto vei Arkadianmäelle meille äänekoskelaisille hienoja tiehankkeita eteenpäin kuten ikuisuushankkeen Sumiaisten Taipaleentien kevyen liikenteen väylän. Kevyen liikenteen väylä Konginkankaalle sai 500 000 euroa suunnitteluun ja rakentamiseen, kun Kautto jätti syksyllä 2021 talousarvioaloitteen rahan myöntämisestä hankkeelle. Konginkankaalla on työt jo täydessä touhussa. Kiitos vielä kerran Juholle meidän äänekoskelaisten ja keskisuomalaisten eteen tehdystä työtä ja myötätuulta tulevaan!
Viime vaaleissa kolme suurinta puoluetta olivat ripirinnan toisiaan: sosiaalidemokraatit saivat 40 edustajaa, perussuomalaiset 39 ja kokoomus 38. Keskusta oli vaalien suurin häviäjä, se menetti 18 paikkaa saaden 31 paikkaa. Keskustan kannatus on ollut vaaleissa tapahtuneen laskusuunnassa notkahduksenkin jälkeen. Nyt pelataan kolmen kauppaa, sillä pääministerin paikkaa tavoittelevat vallan kuumeisesti istuva Sanna Marin sekä niskaan hengittävät kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra.
Palataan vielä neljä vuotta taaksepäin: Antti Rinteen johdolla aloitetut hallitusneuvottelut etenivät maaliin. Rinteen muodostaman hallituksen kokoonpano istuu edelleen, mutta pääministeri vaihtui lennossa, kun Rinne joutui tulilinjalle Postin työkiistan takia. Ensin erosi Posti-sotkuun ajautunut omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) kun hän esitti eronpyyntönsä marraskuun 29. päivää. Vain neljä päivää myöhemmin Keskusta ilmoitti, kuinka luottamus Antti Rinteeseen on heikentynyt dramaattisesti. Pääministerin piinaviikko vaihtuikin vaihtoviikoksi, kun koko hallitus erosi nimellisesti ja demareiden sisältä alettiin etsiä uutta pääministeriä. Rinteen saappaisiin astui Sanna Marin 10. joulukuuta, jolloin hänestä tuli Suomen historian nuorin pääministeri ja samalla nuorin pääministeri koko maailmassa. Myös salkkupakkaa sekoitettiin uusiksi, kun Rinteen hallitukseen työministeriksi nimetyn äänekoskalaislähtöisen Timo Harakan salkku vaihtui liikenne- ja viestintäministerin salkkuun. Ei mennyt kuin puoli vuotta kun kohun keskelle joutunut keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni jätti ministerintehtävät. Eron syynä oli hänen esiintymiskoulutuksestaan syntynyt kohu
Keski-Suomen kansanedustajapakka meni puoliksi uusiksi, kun istuvista edustajista putosi pois Aila Paloniemi, Touko Aalto ja Toimi Kankaaniemi. Eduskunnan jättivät Lauri Ihalainen ja Mauri Pekkarinen. Uusia edustajia Keski-Suomesta Arkadianmäelle lähti äänekoskelainen Juho Kautto (vas), äänekoskelaislähtöinen Bella Forsgrén (vihr), Piritta Rantanen (sd), Jouni Kotiaho (ps) ja Joonas Könttä (kesk). Jatkopaikan saivat Sinuhe Wallinheimo (kok), Anne Kalmari (kesk), Petri Honkonen (kesk), Teuvo Hakkarainen (ps) ja Keski-Suomen äänikuningattareksi 8 912 äänellään kavunnut Riitta Mäkinen (sd).
Toimi Kankaannimi nousi eduskuntaan kun puoluetoveri Teuvo Hakkarainen valittiin europarlamentin jäseneksi. Molemmat nimet puuttuvat nyt perussuomalaisten listoilta, joten nähtäväksi jää kuka heidän äänensä perii. Hakkaraisen äänisaalis oli huikea 8036 ja Kankaannimen 2491 ääntä. Sataako nämä reilut 10 000 ääntä perussuomalaisten omaan laariin, vai tapahtuuko hajontaa?
Vihreiden Touko Aalto putosi eduskunnasta pettymyksen kera. Nousiko äänekoskelaislähtöinen Bella Forsgrén Aallon äänten (3075 ääntä) myötä eduskuntaan, sekin me nähdään pian. Uusiiko Forsgén paikkansa, sillä komeetan lailla 4354 ääntä saanut on käsittääkseni hyvässä nosteessa. Hän toimii perustuslaki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntien jäseninä ja johtaa myös eduskunnan Sateenkaari- ja Naisverkostoa.
Keskustan tilanne on varsin mielenkiintoinen: Anne Kalmari uusinee paikkansa peräti heittämällä, mutta kaventuuko keskustan joukkue kolmesta kahteen? Kannatusmittausten valossa voidaan kysyä, ovatko Köntän ja Honkosen päät pälkyllä? Tekeekö pitkän linjan veteraanipoliitikko ja kovaa vaalityötä tekevä Aila Paloniemi comebackin, sillä ainakin aluevaaleissa saatu äänimäärä kertoo suosiosta. Aluevaaleissa Keskustan äänikuningatar toi keskustalle vaalivoiton Keski-Suomessa sillä keskustan laariin ropisi peräti 25,4 prosenttia äänistä. Ja Jari Halttunen saattaa kerätä ääniä muualtakin kuin keskustan riveistä?
Kokoomuksen asetelmat ovat myös mielenkiintoiset. Sinuhe Wallinheimo on tällä haavaa ainoa keskisuomalaisedustaja, mutta saako hän työparikseen Ville Väyrysen? Viime vaaleisssa oli Tommi Lunttilan äänisaalis Äänekosken toiseksi suurin, yhteensä hän sai 1425 ääntä. Kokoomuksen äänekoskelaisehdokas Matti Vihelän suurin työ on saada itsensä tunnetuksi, sillä hän on paikallisessa politiikassa vieras kasvo. Ainakin vielä.
Demareidenkaan paikkajako ei ole kiveen kirjoitettu. Riitta Mäkinen uusinee paikkansa, mutta kuinka käy Piritta Rantasen? Demarit tavoittelevat kolmea paikkaa, mutta mikä on mahdollisen trion kokoonpano? Vuoden 2019 vaaleissa 1245 ääntä saanut äänekoskelainen Seppo Ruotsalainen kärkkyy Juho Kauton keräämiä ay-liikkeen ääniä. Demareiden vahva ehdokas on aluevaltuustoa johtava Jani Kokko haluaa varmasti päästä vaikuttamaan myös isolle kirkolle asti.
Vasemmistoliiton lista on politiikkaa seuraavallekin aika tuntematon. Pitkän linjan poliitikko Sirpa Martins pistää itsensä ja kokemuksensa likoon nyt kolmatta kertaa. Kerääkö paikallinen vasemmisto rivinsä ja lähtee äänestämään omaa ehdokastaan? Martins nousee vasemmiston listalla kokemuksella mittattaessa kirkkaasti ykköseksi.
Vuoden 2019 vaaleissa Äänekoskella puolueista suosituin oli vasemmistoliitto, kun se sai yli viidenneksen annetuista äänistä (22,1%). Perussuomalaisia äänesti 19,3 prosenttia äänekoskelaisista, demareita 19,1 prosenttia, keskustaa 15,3 prosenttia, kokoomusta 9,5 prosenttia, vihreitä 6,2 prosenttia ja kristillisdemokraatteja 5,6 prosenttia.
Suuri ja merkittävä vaalitaistelu on nyt täydessä käynnissä. Gongi kumahtaa 2. huhtikuuta klo 2o ja sitten annetaan annettujen äänten päättää, ketkä uusivat valtakirjansa, ketkä jäävät rannalle ja ketkä ovat uusia kansanedustajia. 200 tuolipaikkaa on jaossa, ehdokkaita on Hangosta Ivaloon, 13 eri vaalipiirissä. Keski-Suomen vaalipiiristä löytyy 15 eri puoluetta joissa yhteensä 143 ehdokasta. Ehdokastarjotin on laaja, joten ei kun valitsemaan sinulle sopivin ehdokas, jolle annat äänesi annat. Äänekoskella vieraillutta opetusministeri Li Anderssonia lainaten: Jokainen suomalainen äänestäjä on näissä vaaleissa hyvin vaikutusvaltainen. Älä jää nukkumaan – ole mieluummin vaikuttaja. Ovatko nämä arvovaalit vai henkilövaalit vai kenties puoluevaalit. Sinä päätät!
Lähden äänestämään varsinaisena vaalipäivän onnellisena siitä, että meillä Suomessa voidaan viettää demokratian juhlaa. Äänen antamisen jälkeen keitän ne paremmat kahvit ja nautin sen herkullisen pullan kera ja katson, kuinka Suomen lippu hulmuaa salossa juhlapäivän kunniaksi. Sitten jään jännittämään vaalitulosta – ja tietenkin piipahdan niissä vaalivalvojaisissa, joihin toimittaja kutsutaan sydämellisesti tervetulleeksi.
Yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Siinä mielessä tämä kirjoitus oli turha. Huhtikuun toinen päivä selviää kuka saa ja mitä. Ja sen jälkeen alkaa uusin jännitys: millä hallituspohjalla aletaan Suomea luotsaamaan ja mitä se meille äänestäjille – niille äänestämättä jättäneille – sitten tietää?
Marjo Steffansson, päätoimittaja
Edit: Korjattu Juho Kauton äänimäärä.
Erinomainen kirjoitus. Päätoimittaja yllättää menemällä kulttuurigenren ulkopuolelle kuin ikänsä politiikan toimittajan töitä tehneenä. Rispekt.