Monitoimiaukiosta järjestetty yleisötilaisuus keräsi kuulijoita ja kommentoija kolmisenkymmentä. Minkälainen aukio ja mitä toimintoja siellä voisi olla – näitä ajatuksia käytiin läpi ja sana oli vapaa, paitsi torin mahdollista siirtoa toivottiin käsiteltävän joskus toisen kerran. Torikeskustelu nousi illan aiheeksi vääjäämättä.
Äänekosken kaupunki kutsui kaupunkilaiset mukaan suunnittelemaan uudistuvaa ydinkeskustaa. Isoja muutoksia on tulossa. Muutoksen tilaajana toimii kaupunki ja Ramboll suunnittelun toteuttajana. Torstaina pidetyssä suunnitteluillassa esiteltiin ja yhdessä kehitettiin eri vaihtoehtoja monitoimiaukiolle, joka tulisi helmikuussa hyväksytyn asemakaavan muutoksen mukaan ns. Niskasen liiketalon paikalle. Uusi aukio siis jatkaisi nykyisen keskusaukion aluetta. Kaupungin tämän vuoden talousarviossa on varaus Niskasen liiketalon purkamiseen ja monitoimiaukion rakennustöiden aloittamiseen. Niskasen liiketalon purkaminen alkaa kevään aikana. Myös vanha seurakuntatalo purettanee ja K-Marketin rakennus kohoaisi mahdollisesti kaksikerroksiseksi.
– Purkamisen jälkeen meille täytyy löytyä alueelle välivaiheen ratkaisu, sillä tyhjä tontti kaupungin keskustassa ei ole ratkaisu. Monitoimialueen suunnitelman toteuttaminen ei tapahdu hetkessä. Bussiterminaali säilynee nykyisessä paikassaan. Paikalle tehdään tilapäinen ja edullinen viherkenttä, ennen kuin uusi rakennus lähtee rakentumaan, Jalkanen maalaili.
Etualalla Tokmannin rakennus, oikealla Koskikeskus, sekä paljon uutta suunnitteilla.
Tulevaisuuden monitoimialueeksi muodostuu Työskintien ja Kauppakadun väliin rajoittuva asemakaavaan merkitty alue.
– Tarkoitus olisi luoda aukio niin, että se houkuttelisi ihmisiä viettämään siellä aikaa sen sijaan, että ajettaisiin tai käveltäisiin vain sen läpi. Muutos on valtava, ja edellinen muutos on tehty -70-luvulla. Nyt ollaan tekemässä Äänekosken keskustalle ajanmukainen identiteetti, kertoo projektipäällikkö Riku Jalkanen Rambollilta.
Yleisössä esitettiin huoli muun muassa, Kauppakadun liikenteen soljuminen ruuhkautuu. Myös suojateiden puuttumista ihmeteltiin. Jalkasen mukaan liikennemäärät on otettu suunnittelussa huomioon, eivätkä ne olisi esteenä jaetun tilan toteuttamiselle.
Suunnitelmissa ei näy suojateitä.
– Miten ihmiset käytännössä kulkevat tien yli tai mistä lasten neuvotaan ylittämään tie, kysyi Piia Kainberg.
– Kyllä tässä nyt niin käy, että lapset juoksevat autojen alle, Minna Kuusjärvi sanoi.
– Keskitytään ajonopeuksiin, joka olisi 20 km/h. Jos haluaa mennä hetken mielijohteesta katsomaan tien toisella puolella olevaa näyteikkunaa, voi ylittää kadun etsimättä suojatietä, Jalkanen vastasi.
Suunnitelman esittely olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Tätä mieltä oli Pekka Häyhä.
– Ollaankohan tässä nyt suuruudenhulluja? Ei ole ilmaista lystiä tällaisen toteuttaminen. Itselleni nousee huoli Kauppakadun liikenteen sujuvuudesta, sillä se on portti Markkamäkeen, Häyhä lausui huolestuneena.
Luukkaisen Pirjo (vas) ei tykännyt yhtään, Huttusen Tarja taas kovasti. Tapio Heimonen ja Erkki Kautto vastustavat rajusti.
YLEISÖLLE VILAUTELTIIN myös materialisuunnitelmaa pintamateriaalien tyypeistä ja kasvillisuudesta sekä valaistuksesta ja kalustuksesta.
– Istutussaarreke, mänty jonka alla matalampaa istutusta. Keskusaukiolle siirrettävä esiintymislava. Tukkipuu ui -patsaan ympäröiminen vesielementeillä, on se sitten pieni allas tai suihkulähde, ja lapsille puuhaparkki, Jalkanen luetteli.
Suunnitelma keräsi paljon liimalappuja joissa yhtä paljon parannusehdotuksia.
MUTTA TORIN siirtäminen nousi keskusteluun vääjäämättä.
– Tähän keskusteluun täytyy väkisin tuoda torin siirto. Esitelty suunnitelma on jo itsessään valtavan kallis juttu, vaikka mitään ei ole tehty. Vanhalle torille saa yhtä toimivat tilat mutta halvemmalla, Erkki Kautto sanoi.
Raimo Poikonen kysyi milloin torin siirrosta keskustellaan jos ei nyt.
– Pitäisi kehittää nykyistä toria. Edellisellä telakaudella hehkutettiin toria kaupunkilaisten olohuoneena. Vaikka ei pitäisi tästä puhua, puhun silti. Nykyistä toria ei pidä siirtää, Poikonen sanoi ja toivoi kansanäänestystä asialle.
Tämä on kaupunkikehityshanke. Demokratian ääni on siltä osin puhunut. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen muistutti, että nyt on myöhäistä puhua kansanäänestyksistä.
– Asia on jo valtuustossa päätetty. Luotan ja uskon, että ammattilaiset ratkaisevat nämä asiat, Kiiskinen sanoi.
Pirjo Luukkainen sanoi odottavansa jo aiemmin tehtyjen suunnitelmien toteutumista.
– Tässä on suunniteltu toria jo parikymmentä vuotta ja monenlaista kivaa on suunnitelmissa väläytetty. Olen odotellut milloin ne suunnitelmat toteutuvat, vaan ei niitä ole tullut, Luukkainen sanoi.
– Melkein sata prosenttia ihmisistä on tätä vastaan ja vielä on mahdollisuus perääntyä Tässä ei ole arkkitehtonisesti mitään kiinnostavaa. Tässä ei ole mitään järkeä. Ei kukaan tee tämmöistä toria, Tapio Heimonen lateli.
Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja puuttui keskusteluun.
– Torin suhteen ei ole siirtosuunnitelmia. Sitä ei olla vielä siirtämässä mihinkään, rauhoitteli Matti Tiusanen.
Elinvoimajohtaja Sari Åkerlund kertoi, että lähtökohtana oli miettiä toiminnallisia alueita.
– Myyntipaikkojen sijainti on siirtynyt nykyiseltä torilta Keskuspuistoon, Cittarin ja S-Marketin edustoille. Kaupalliset palvelumme ovat suurten markettien myötä siirtäneet keskustan painopistettä pois Kauppakadulta, Åkerlund sanoi.
Vastaavanlaisia ratkaisuja on onnistuneesti toteutettu muissa kaupungeissa. Esimerkkeinä Jalkanen mainitsi Kankaanpään ja Porin.
– Ei voida vertailla muita kaupunkeja vaan meidän pitää rakentaa Äänekoskea, Kautto sanoi.
Keskustelu oli vilkasta puolesta ja vastaan. Ehkä enempi vastaan?
Onpa se kuuma peruna tuo torin paikka, kun siellä nykyisessä ei tapahdu koskaan oikeastaan juuri mitään. Tapahtuisiko sitten uudessa enemmän? Mene ja en tiedä. Olisiko siellä porkkanat ja perunat parempia? Olisiko siellä peräti yksi penkki enemmän jossa vanhukset voisivat istahtaa ja levätä. Vai olisiko siellä peräti torikahvila tai kenties toriravintola? Siis ihan oikea ravintola, jossa voisi nauttia aurajuustohöysteisiä ruokia ja mukavan maukkaita oluita kyytipojaksi.
Ja tori, missä se sitten onkaan? – voisi palvella ihmisiä siinä lähellä ja kauempanakin olevia laadukkailla ja erinomaisilla tuotteillaan.
En tutustunut visioihin, koska tuskin niitä tulen näkemään toteutuneena. Visiot muuttuvat aikaa myöten pikku hiljaa johonkin suuntaan. Eräs asia kannattaisi muistaa. Olen huomioinut piirteen, että ikääntyvät asukkaat pikkukaupungeissa haluavat muuttaa kerrostaloihin keskustaan, palveluiden tuntumaan. Onko asuinkerrostaloille varattu oikea määrä tontteja ydinkeskustassa?
tyypillistä huru- ukkojen puhetta,periaatteesta vaan kaikkea uutta vastaan.miksiköhän muutin pois sieltä periferiasta
Hieno suunnitelma. Ihmiset jotka ei halua että mikään Äänekosken keskustassa muuttuu voi muuttaa viereiseen asuma lähiöön siellä ei mikään koskaan muutu vaan pysyy heidän paratiisinaan 60 lukulaisena.
On taas harkintakyky kadonnut jonnekin: Äänekosken pääkulkuväylän keskelle pannaan tori ja kuvitellaan sitten että siellä jalankulkijat, pyöräilijät, ja autot seikkailee sikin sokin sulassa sovussa… Mistä sylttytehtaasta tämä futuristinen neronleimaus on kalliilla ostettu / tuotettu? En kannata: ei ole mitään järkeä tuossa.
Hei hei, pitäisiköhän nyt panna mietintämyssy päähän ja syvälle. Mihin ihmeeseen me tarvitaan uutta toria kun väkimäärä laskee ja työttömyys nousee Olisikohan nyt syytä ajatella että mihinkä niitä vähiä veromarkkoja tuhlataan. Nyt ei olla tekemässä monitoimiaukiota vaan tyhmyydenaukiota.
Siis eihän keskustassa ole mitään, miksi siellä kukaan aikaa viettäisi? Torikin tätä nykyä ihan autio, illalla jos kuuden aikaan eksyt keskustaan, säikähdät jos näet ihmisen. Liiketiloja tyhjenee tyhjenemisen jälkeen. Nyt valoja päälle, oikeesti!
”Bussiterminaali säilynee nykyisessä paikassaan”’ maalaili Jalkanen. Yritin etsiä näistä kuvista bussiterminaalia, mutta en näe yhen yhtäkään bussia saatikka bussiterminaalia (vai ovatko busseja nuo valkoiset, katoksen näköiset, peräkanaa aukion reunalla?). Tästä asiasta on keskusteltu jo pari vuotta sitten yleisötilaisuudessa kaupungintalolla. Toive toimivasta, logistisesti sujuvasta, turvallisesta ja viihtyisästä matkakeskuksesta ei ole tainnut saada siipiä alleen suunnitelmaa eteenpäin vietäessä. Matkakeskus, josta löytyy bussi- ja rahtiterminaali, kahvila, matkailuinfo, parkkipaikat saattoliikenteelle, kunnon katokset bussia odotteleville sekä taksiasema olisi erittäin tervetullut palvelu. Kymmenet pohjoiseen ja etelään matkaavat bussit käyvät Äänekosken keskustassa joka päivä. Aika ankea on se kuva, joka Äänekoskesta jää matkalaisille tätä nykyä. Entä miten huomioidaan tuleva raideliikenne? Jos suunnittelijoiden pöytälaatikossa on matkakeskuksesta piirroksia, ne olisi tärkeää viimeistään tässä vaiheessa julkistaa ja mahdollistaa yhteinen keskustelu siitä.