Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen tekemien palkkatukipäätösten kriteerejä tarkennettiin työllisyysaluelautakunnassa 14.1.2026. Tarkennetuissa kriteereissä näkyy kuntien haastava taloudellinen tilanne ja halu tarjota palkkatuen hakemisen mahdollisuutta mahdollisimman monelle.
Palkkatuki on yksi työvoimaviranomaisen tarjoamista palveluista. Sen myöntäminen edellyttää, että lakisääteiset ehdot täyttyvät ja työvoimaviranomainen arvioi tuen tarpeen. Palkkatuki ei ole tuki, johon jokaisella on automaattinen oikeus, vaan sitä myönnetään harkinnanvaraisesti. Palkkatuen myöntäminen perustuu aina työllistettävän henkilön palvelutarpeeseen.
Lain asettamia kriteerejä täydennettiin työllisyysaluelautakunnassa
Myöntämisen kriteerejä täydennettiin seuraavilla tavoilla:
- Palkkatuki on tarkoitettu vähintään vuoden mittaisiin työsuhteisiin, ja sitä voidaan käyttää myös oppisopimuksissa.
- Hakijan tulee olla ollut työttömänä vähintään puoli vuotta, ja työsuhde voi olla joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Jos tuki perustuu alentuneeseen työkykyyn, niin tarvitaan lääkärin lausunto, joka osoittaa terveydentilan vaikuttavan työssä suoriutumiseen.
- Palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen ja kokoaikatyössä vähintään 930 euroa kuukaudessa.
- Järjestöille ja säätiöille palkkatukea voidaan myöntää vuoden aikana vain yhdelle henkilölle, eikä tukea myönnetä julkishallinnollisille organisaatioille.
- Vaikka kriteerit palkkatukea haettaessa täyttyisivät, päätös voi kuitenkin olla kielteinen, jos kunnan budjetti on jo käytetty.
Kriteerit ovat ymmärrettävästi herättäneet paljon keskustelua jo ennen lautakunnan kokoontumista.
– On selvää, että taloudellinen tilanne on monella toimijalla tällä hetkellä hyvin tiukka ja paineet toiminnan pyörittämiseen ovat suuret, ja jaamme sen paineen myös täällä työllisyysalueella. Osa alueemme kunnista on erittäin tiukassa taloustilanteessa ja joutuu arvioimaan hyvin tarkasti, miten toimintaa rahoitetaan, vs. työllisyysaluejohtaja Riikka Hytönen kommentoi.
Palkkatukeen on varattu 25 prosenttia koko Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen vuoden 2026 budjetista
Vuonna 2026 Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen palveluihin kohdennettu budjetti on kokonaisuudessaan 3,1 miljoonaa euroa. Tästä määrästä palkkatukeen on varattu 25 prosenttia. Samasta budjetista rahoitetaan myös muita työllisyyspalveluja, kuten valmennuksia, lupakorttikoulutuksia, työvoimakoulutuksia, tulkkauspalveluja ja starttirahaa.
– Lopulta työllisyysalueen palveluoston kustannukset maksaa se kunta, jonka työttömän työnhakijan työllistymisestä on kyse, Hytönen toteaa.
Pohjoisen Keski-Suomen alueella palkkatuki riittää arviolta 63–100 henkilön työllistämiseen noin 10 kuukauden ajaksi, riippuen tuen määrästä ja työllistävän kunnan tilanteesta. Esimerkiksi Äänekoskella budjetin arvioidaan riittävän 16–20 henkilön työllistämiseen, kun taas pienemmissä työllisyysalueen kunnissa palkkatuella voidaan työllistää mahdollisesti vain yksi henkilö. Tällä hetkellä palkkatukibudjetista on varattu 80 % aiemmin alkaneisiin työsuhteisiin, joten uusien tukien myöntämisessä on käytettävä tarkkaa harkintaa. Palkkatukea on myönnetty yrityksille (58 %), yhdistyksille (35 %) ja julkishallinnon organisaatioille (7 %).
Palkkatuki ei ole ainut keino työnhakijoiden auttamiseksi
Vaikka palkkatuesta puhutaan paljon, ja se on ollut jo pitkään työkalu työnhakijoiden työllistämisessä, se ei ole suinkaan ainut työkalu. Uutena tukena vuoden 2026 ajaksi on tulossa työllisyysalueen käyttöön nuorten työllistämisseteli, jolla tähdätään nimenomaan nuorten työnhakijoiden yrityksiin työllistymisen tukemiseen. Tukea käytetään ensisijaisesti niiden nuorten auttamiseksi, joilla ei esimerkiksi ole opiskelutaustaa tai työttömyys on kestänyt vähintään 6 kuukautta.
– Työllistämissetelin etu palkkatukeen verrattuna on sen, että työnhakijan työssäoloehto täyttyy työllistämisen aikana ja nuori saa arvokasta työkokemusta vähintään 6 kuukauden ajaksi, Hytönen kertoo.
Myös kunnilla itsellään on käytettävissään keinoja, joilla työnhakijaa voidaan auttaa kiinnittymään takaisin työelämään. Tällainen keino on esimerkiksi joidenkin kuntien käyttöön ottama työllistämisen kuntalisä. Työllistämisen kuntalisä on harkinnanvarainen tuki, joka on tarkoitettu vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevan työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuen myöntäjänä toimii työnhakijan kotikunta.
