Kartano Kievarilla perjantaina 21.lokakuuta pidetyssä vesikriisin tiedotustilaisuudessa kaupunkilaiset saivat vastauksia kysymyksiinsä.
Paikalla kansalaisten kysymyksiin vastasivat Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen, Laukaan ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen, Äänekosken Terveyskeskuksen apulaisylilääkäri Marju Tammelin sekä vesihuolto- ja putkistoasiantuntija Tapio Tolvanen.
Tilaisuudessa selitetiin juurta jaksain miten vesijohdoveteen oli päässyt bakteereita.
Honkolan tietyömaalla tapahtui putkirikko keskiviikkona 12. lokakuuta, kun kaivinkone osui vesijohtoon. Alkuperäisen tiedon mukaan putki oli haudattu kahden metrin syvyyteen, mutta todellisuudessa johto oli ainoastaan 60 senttimetrin syvyydessä.
Putkirikko korjattiin täysin ohjeistuksen mukaisesti ja korjausta oli seuraamssa terveystarkastaja Sinikka Rissanen, joka varmisti ettei käyttöveteen pääse bakteereita korjauksen yhteydessä.
Putkirikko aiheutti vesijohtoverkkoon valtavan alipaineen, joka taas johti Hietamalla sijainneen ilmastusaukon hajoamisen. Ilmastusaukko on 90-luvulla rakennettu virheellisesti siten, että jäteveden ja puhtaan veden ilmanpoistoaukot ovat samassa kaivossa.
– Koska sekä puhdas, että likainen vesi ovat samassa kaivossa, alipaine veti kaivosta likavettä vesijohtoverkkoon. Tätä ei olisi kukaan voinut arvata, sillä kukaan ei tiennyt että ilmastuskaivo on rakennettu virheellisesti, Nokian vesikriisiäkin selvittämässä ollut Tolvanen kertoo.
– Tässä on toteutunut suuri riski, jota emme voineet ennakoida, Herranen sanoo.
Kyseessä siis on ollut monien ikävien sattumien summa. Äänekosken Energian ammattilaiset paikansivat vian tiistaina, jonka jälkeen ilmastuaukko poistettiin käytöstä. Vika paikannettiin sen perusteella, miltä alueelta oli saatu eniten ilmoituksia sairastumisista.
– Pakko antaa Äänekosken Energialle kymmenen pistettä, että vika löydettiin näin nopeasti, Tolvanen sanoo.
Parhaillaan koko verkostoa käydään läpi muiden riskitekijöiden varalta.
– Kloorausta ei lopeteta eikä verkostoa oteta kokonaisuudessaan käyttöön ennenkuin olemme käyneet koko verkon läpi, Herranen vakuuttaa.
Tilanteesta huolestuneet paikallaolijat esittivät asintuntijoille lukuisia tarkkoja kysymysiä vesijohtoverkon klooraamisesta ja verkon toiminnasta.
– Ei näin pitäisi tapahtua, mutta näitä silti tapahtuu. Teillä on käynyt sanalla sanoen paska mäihä, Tolvanen sanoo.
Vedenkeittokehoitus on voimassa Parantalan, Honkolan ja Hietaman alueella vielä toistaiseksi. Kloorausta jatketaan todennäköisesti ensi viikon loppuun saakka, jotta varmistutaan siitä, että kloori ulottuu vesijohtoverkon jokaiseen osaan.
EDIT: Muokattu vedenkeittokehoituksen voimassaoloalueita. Kangashäkki poistettu.
Vastuukysymykset selvitettävä tulevaisuuden varalle. Vesihuoltolaissa on tässä kohtaa aukko. Varsin iso aukko, sillä sanaa ”vesiosuuskunta” ei esiinny kyseisessä laissa lainkaan. Valvonta- ja tiedottamisvastuun on oltava kunnallisella vesilaitoksella, ei joukolla maallikkoja. Ja tiedottaminen on hoidettava vaikka hätäviestijärjestelmän kautta, ei todellakaan lappusilla satojen metrien etäisyydellä oleviin postilaatikoihin tai naamakirjan kautta.
Jos jossain (ehkä) liikkuva karhu on syy valtakunnallisen hätäviestijärjestelmän käyttöön, sitä suuremmalla syyllä oikeasti vaarallisesta vesijohtovedestä on tiedotettava saman kanavan kautta.
Tämä koskee tietenkin kaikkia Suomen satoja, ellei tuhatta vesiosuuskuntaa. Kuntalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta esim. vesiturvallisuuden kohdalla tämä ei toteudu niin kauan kuin osuuskuntapohjaista vedenjakelua on.
Osuuskunnat lunastettava kunnallisille vesilaitoksille esim. alentamalla osuuskuntien jäsenien vesimaksuja.
Onneki asun paikassa, jossa on oma lähdeperäinen kaivo, eikä olla riippuvaisia mistään verkosto vedestä 😛