PiileXiät pistää Hauta-Renten luomistyölle etsintäkuulutuksen pystyyn. Onko tiedossasi Reino Hautasen kirjoituksia?
Äänekosken Laivarannassa asusteli aikanaan Reino Hautanen –niminen poika. Hänestä tuli Enon kunnanjohtaja 1.1.1968 – 31.12.1975. Luokkakaverit muistavat hänet vilkkaana ja kekseliäänä – oli joskus näytelmänumeroissakin, vaikka enemmän oli sanavalmiina esiintyjänä. Tuli runoa, kuplettia, kaskuja, mutta myös historiaselvitystä niin Äänekoskelta kuin muualtakin.
Äänekosken kouluajoistaan Rente sommitteli 60-luvulla (Moision Penan kanssa) sävelemään ”Taas leivoset ilmassa” kolme säkeistöä, joista ensimmäinen kuuluu:
Taas Leinonen Hyytiäis Einoa lyö
kepin iskuista käytävä kaikaa.
Tuli Körmy ja sillä on kourassa vyö
sekin kerran nyt lyö,
tuli Einolle yö.
Ei oo täyttännä kymmentä vuotta
ja selekäänsä sai ihan suotta.
Rente jatkoi kirjoittelua vielä Enon kunnanjohtajana ja sen jälkeenkin. Pakinoita oli paitsi Äänekosken nuoruusajoilta, myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista Pielisjokiseudussa, Kansan Sanassa ja Savon Sanomissa. Ainakin.
Hauta-Renten elämänmeno on alkanut kiinnostaa monia äänekoskelaisia, sillä häntä pidettiin mukavana ja aitona eänekoskelaisena. Sen verran vaatimaton Rente kuitenkin on ollut, että tiedot hänestä ovat jotenkin hakusassa. Parhaimmat vinkit Renten elämästä onkin luettavissa itse pakinoista – muun muassa silloin, kun hän tuli Pajusen Arun kanssa Työväen Akatemiasta ja sai työvoimavirkailija Arulta osoituksen Soihtusillan työmaalle. Pian tulikin valmista ja Rente pääsi kesätöihin vastapäiseen Äänekosken Alkoon. Sieltä hän katsoi kuinka olympiasoihdun juoksijat katkaisivat nauhan – ja vihkivät 1952 Soihtusillan käyttöönsä.
Kun henkilötietoja ei saa noin vaan tivata tämän kotiseutupersoonan elämänvaiheiden selvittämiseksi, on pyydettävä etsintäkuulutuksella apua Reino Hautasen ansioluettelon kokoamiseksi ja etenkin hänen kirjoitustensa kartoittamiseksi – ties vaikka niistä tehtäisiin pieni kokoomakirja? Siksi hauskoja nuo säilyneet Äänekoski-muistelupakinat ovat, että nykypäivänkin ihmiset niistä nauttisivat. Viime Pässinrata-lehdessä oli jo Renten pakina Pylykkösen talosta, joka oli tuossa kaupungintalon vasemmalla puolella – viimeisimpiä omistajia olivat Uuno ja Elma Mäkisalo. Hauta-Rente itsekin tiettävästi asui siellä hetken?
Poikia Laivarannassa. Jotakuinkin valokuvaaja, uittopomo, Kalivaaran talon takapihalla, nykyisen Pankkikujan päässä – olisiko valokuvaaja itse kuvan ottanut ? Poika vappuhuiskan kanssa tunnistettu Reino Hautaseksi.
Aikoinaan luin Renten pakinoita muistaakseni Sisä-Suomen Lehdestä. Kyselin jälkeenpäin pakinoista ja silloinen päätoimittaja (en muista nimeä…se kaljupäinen kaveri) sanoi että kysele Kansallisarkistosta, mutta silloin asia jäi. Tapasin Renten joskus -70 luvulla yhdessä baarissa. Siellä oli jo porukat pöydässä kun minä menin sinne. Pojat sanoivat Rentelle että näytäpä sitä kukkaroa kellosepälle jospa se osaisi avata. Kukkarossa oli erikoinen avausmekanismi, ihan kuin kassakaapeissa. No, Rente antoi kukkaron minulle ja hetken kuluttua se oli auki! Sitten hän sulki kukkaron ja pyysi avaamaan uudestaan, mutta enpä saanut enää auki. Siinä oli sellaisia siirrettäviä pieniä nappeja joita piti siirtää eri järjestyksessä, niin kukkaro aukesi. Ensimmäinen yritykseni oli ihan pelkkä ´´vahinko´´että sain auki!
Olisi mukava saada Renten pakinoita luettavaksi!
Poika vappuhuiskan kanssa on Jukka Kauppinen