Uusi kirkkovaltuustokausi on alkanut. Konkarivaltuutettu Maija Piitulainen ja ensikertalaiset Tanja Pellinen ja Akusti Väisänen toivovat Äänekosken seurakunnalta elävää vuorovaikutusta ja uusia avauksia.
Sumiaislainen kirjastovirkailija Tanja Pellinen lähti vaaleihin Seurakuntaväen listoille tuttavan nykäisemänä, Akusti Väisänen Äänekoskelta halusi tuoda nuorten äänen kuuluviin seurakunnassa ja yleensä kirkossa, ja Maija Piitulainen Suolahdesta on alunpitäen lähtenyt vaikuttamaan seurakunnan päätöksentekoon, sillä sekä kirkko että työväenliike ovat hänelle tuttuja ja rakkaita jo pienestä pitäen.
Kaikki kolme luottavat, että alkaneella valtuustokaudella päästään yhteiselle polulle, huolimatta siitä, millä kulmakunnalla valtuutetut asuvat tai mihin herätysliikkeeseen he kuuluvat.
Edellinen valtuusto kirjasi yhteisen polun askelmerkit seurakunnan strategiaksi kokouksessaan viime joulukuussa.
– Hyvä strategia! Sen runkona ovat usko, toivo ja rakkaus, meitä kannattelevat voimat, sanoo Maija Piitulainen.
– Strategian avainsanat ovat ”Sinua varten”. Juuri minua varten – niin että minä kaikkine vajavaisuuksineni kelpaan, Akusti Väisänen sanoo.
Siihen liittyy seurakunnan visio Armon asialla vaativassa maailmassa.
Tanja Pellinen korostaa toivoa.
– Vaikka maailma myllertää, meillä on turva ja toivo. Voi luottaa, että on Jumala, jolla on suurempi suunnitelma. Hän tätäkin orkesteria johtaa.
Kirkon ovet auki
Koko kirkon strategia on Ovet auki. Valtuutetut toivovat että seurakuntalaiset kulkisivat avoimista ovista sisään jaseurakunnan työntekijät ovista ulos, kohtaamaan äänekoskelaisia arjessa, erilaisissa verkostoissa ja näkymässä kylätapahtumissa.
– Ei riitä, että ovet ovat fyysisesti auki – tarvitaan myös henkinen olotila, johon kaikki mahtuvat, Väisänen sanoo.
– Kirkon kynnys on vieläkin liian korkea, eri ihmisillä eri syistä. Toivon, että kukaan ei tule kirkossa haavoitetuksi eikä karsinoiduksi, Piitulainen toteaa.
– Minulle kirkko on pysäkki, jossa voi rauhoittua. Kirkkoon voi tulla, niin ettei kukaan vaadi mitään, Tanja Pellinen sanoo.
Seurakunta on verkostoitunut erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa: järjestöjen, viranomaisten, kyläyhdistysten.
– Mutta kohtuus tässäkin, kaikkeen ei ehdi. Täytyy verkostoitua niin, että siitä on hyötyä molemmille osapuolille, Tanja Pellinen huomauttaa.
Sosiaalinen media tavoittaa
Valtuutetut arvioivat, että seurakunta on hyvin tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa.
Some on hyvä kenttä tavoittaa erilaisia ihmisiä, niitäkin, jotka eivät avaa kirkon ovea.
Seurakunnalla on tilit Facebookissa ja Instagramissa, ja nuorten viestit kulkevat WhatsApp-ryhmässä. Akusti Väisänen arvioi, että seurakunnan julkaisutahti on aktiivinen.
– Kaikki kanavat tulille, kannustaa Tanja Pellinen.
Torstai-iltaisin julkaistavat pappien hartauspuheenvuorot saavat kiitosta kaikilta.
– Eikä sunnuntain jumalanpalvelusten striimauksia saa lopettaa! En jaksa lähteä aikaisin kirkkoon, mutta tabletin äärellä voin seurata kotikirkon jumalanpalvelusta, Maija Piitulainen sanoo.
Avaimia vapaaehtoistenkin taskuun
Vapaaehtoisille valtuutetut toivovat lisää toimintakentää ja valtuuksia. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan saa kuormittaa liikaa. Piitulainen on havainnut, kuinka esimerkiksi keittiövapaaehtoisina toimivat usein samat ihmiset, joilla on valtavaa osaamista – ja siksi paljon kysyntää.
Pellinen huomauttaa, että taistelu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa. Kukaan ei voi sitoutua vapaaehtoiseksi ”ikuisiksi ajoiksi”.
– Kertaluontoisia tehtäviä, projekteja, niitä tarvitaan. Voit ilmoittautua vaikka yhteen juttuun, Pellinen sanoo
– Kenellä on kirkon avaimet? Vapaaehtoisten pitäisi päästä seurakunnan tiloihin, sanoo Piitulainen.
Vastaukseksi Väisänen helistää avaimiaan, joilla hänellä on pääsy kirkon tiloihin, nuorisotyön ja musiikkityön vapaaehtoinen kun on. Väisäsen mukaan vapaaehtoisten panos kirkossa on kasvamaan päin, sillä jäsenkato syö verotuloja ja vaikuttaa kirkon työntekijämäärään.
– Näille tilastoille pitää panna hanttiin! Pitää kehittää uusia toimintatapoja, opponoivat Pellinen ja Piitulainen.
Uusia avauksia
Kolmikko kiittelee, että uusien työntekijärekrytointien myötä on tullut myös uudenlaista toimintaa. Seurakuntaan on rekrytoitu työntekijöitä uusilla nimikkeillä, ja myös nuoria on kuultu rekrytoinneissa. Piitulainen muistuttaakin, että luottamushenkilöillä on mahdollisuus räätälöidä työntekijärekrytointeja.
– Arvostan urkumusiikkia, mutta monipuolisuus olisi hyvä. Useammin bändejä jumalanpalveluksiin, Väisänen ehdottaa.
–Minä toivoisin enemmän hiljaisuuden retriittejä ja kirkkotanssia, Piitulainen sanoo.
– Kolehdit voisi ottaa käyttöön mobiilimaksamisen. Ja voisiko kirkkoon päästä niin kuin kirjastoon PIN-koodilla? Voisi vaikka lenkiltä pistäytyä kirkkoon vartiksi hiljentymään, Pellinen ehdottaa.
Tärkeää on myös yhteistyö muiden paikkakunnalla toimivien seurakuntien kanssa.
Äänekosken seurakunnan strategia löytyy osoitteesta
https://www.aanekoskenseurakunta.fi/info-ja-asiointi/seurakunta-lyhyesti
