Mikä saa ihmiset palaamaan Kangaslammen kymmenpäiväiselle pinskuleirille vuosi toisensa jälkeen? Mikä ihme pitää ihmiset telttamajoituksessa metsässä Suomen rajusti vaihtelevassa kesäsäässä erilaisten hyönteisten armoilla?
Nyt 15-vuotiaalla Joel Kontulalla nousi muistoista päällimmäiseksi se, että hän oppi täällä jo alle kouluikäisenä, että kiven voi katkaista timanttilaikalla ja siitä saa hiottua näkyviin monenlaisia asioita.
– Se oli vaikuttavaa, huokaa nuorukainen.
– Sillä leirillä kävimme läpi maapallon syntyvaiheita, maailmankaikkeutta ja ihmiskunnan lyhyenläntää historiaa tällä pallolla. Leireillä parasta ovat ihmiset ja yhteiset arvot, ihmisläheiset arvot, jotka asettuvat ihmisen ja hyvinvoinnin puolelle, kertoo Joel.
– Täällä on monenlaisia ihmisiä Suomesta ja muualta Euroopasta ja maailmalta.
Joelin mielestä venäläinen kulttuuri on ehkä tullut lähemmin tutuksi leikeissä, lauluissa ja ruuissa.
Vuosia jatkunut läheinen yhteistyö Karjalan lastenkodin, opettajien ja yrittäjäperheiden kanssa on läsnä leirissä.
Vera Kovalenko on opettaja ja taidekasvattaja, joka työskentelee tällä hetkellä Kurkijoen kotiseutumuseossa. Tänä vuonna hän tuli leirille lastenlastensa Jegorin ja Polinan kanssa. Seitsemättä kertaa leirille saapunut Vera pitää leirin ilmapiiriä poikkeuksellisen mukaansa tempaavana.
Verasta on hienoa, että eri-ikäiset ihmiset, lapset, nuoret ja aikuiset tekevät asioita yhdessä. Kaikki osallistuvat leirin ohjelmaan metsäretkille, olympialaisiin, discoihin, iltanuotioille, peleihin ja leikkeihin. Kaikki osallistuvat myös leiriä ylläpitäviin, päivittäisiin askareisiin, kuten siivoamiseen, kattamiseen, saunan lämmittämiseen.
– Samalla opitaan koko ajan uusia asioita, ollaan luovia, harrastetaan musiikkia, teatteria, kuvaamataidetta, valokuvausta, tehdään uutislähetyksiä ja käydään vielä yhteisillä matkoilla… Tämä on valtavan monipuolinen kokonaisuus, jossa kaikki ovat koko ajan intensiivisesti läsnä, innostuu Vera kertoessaan.
– Miksi lasten kanssa tehtävää vapaaehtoistyötä arvostetaan niin vähän, ihmettelee Järvi-Suomen alueen pinskujen toiminnanohjaaja Michelle Seppälä.
Michellen mielestä jotain on pahasti pielessä, kun järjestöissä toimijoita ja talkoolaisia on muutenkin koko ajan vähemmän. Miten turvaamme yhteiskunnallista osallisuutta kaikille jos järjestöjen työtä hankaloitetaan entisestään.
– Ymmärtääkseni Äänekoskella toimivat nuorisojärjestöt, kuten pinskutkin ovat pääosin Suomen nuorisojärjestöjen Allianssi ry: n jäsenjärjestöjä. Näillä järjestöillä on pitkä toiminnallinen historia ja ne päivittävät toimintastrategiaansa koko ajan lasten ja nuorten sekä toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi. Näiden järjestöjen on seurattava jatkuvasti myös muuttuvaa lainsäädäntöä, Michelle muistuttaa.
– On aivan turhaa enää paikallisesti lisätä ylimääräistä byrokratiaa tai hankaloittaa järjestöjen toimintaa muilla tavoin, Michelle laukoo. Ihan kummallisia juttuja tässä tänäkin vuonna taas on lasten ja nuorten toiminnan järjestämiseksi joutunut todistamaan, hän ihmettelee.
– Tilavuokria nuorisojärjestöt ovat joutuneet maksamaan aina. Nyt jää nähtäväksi miten tämä uusi käytäntö meitä kohtelee? Odotukset eivät ole kovin korkealla, olisi kiva välillä yllättyä positiivisesti, hän huokaa.
Sirpa Martins
Kangaslammen Pinskuleiri Paiste 24.6.-3.7.2019
- Michelle Seppälän mielestä juuri leirit ovat työn kohokohtia. Leiriläisille syntyy avoin ja luottamuksellinen suhde toisiinsa. Leiri on siinäkin mielessä avoin, että täällä saa tulla käymään. Entiset pinskut käyvät mielellään täällä ja tänäkin vuonna täällä on käynyt paljon myös entisiä suolahtelaisia muistelemassa omia lapsuuden leirejään.
- Vera Kovalenko kysyi leirin ensikertalaiselta, lapsenlapseltaan Jegorilta, että tullaanko ensi vuonnakin? Pojan silmät alkoivat loistamaan: – Pääsenkö mummo tänne uudestaan?
- Joel Kontulan mielestä Kangaslammen pinskuleirit kasvattaa arvostamaan ihmistä ja luontoa sekä hyvinvointia.