Kymmenpäiväinen Pinskuleiri Kangaslammella puretaan tänään ja leiriläiset suuntaavat kotiin uusien taitojen kanssa.
Laura Hokkanen kuvataiteilija, pyörittää pinskuleirillä lasten kuvataidepajaa. Hän on ollut pinskuleirillä aina. Paikka on tuttu, kuviot on tutut ja täällä on hirmuisen mukava meininki.
– Kuvataiteen harrastaminen terveellistä. Se auttaa ihmistä käsittelemään omia ajatuksia ja tunteita, tietää Hokkanen.
Pajassa opetellaan piirustuksen ja kuvataiteen tekniikoita.
– Opetan asioita myös lasten kiinnostuksen ja kysymysten kautta. Lapset keskustelevat paljon siitä mitä ovat piirtäneet ja miksi. Heillä on myös luontainen tarve ilmaista itseään piirtämisen ja kuvataiteen keinoin, valistaa Hokkanen.
Taiteen tekeminen ruokkii mielikuvistusta.
– Tänä aurinkoisen päivänä päästään piirtämään ulkona pääteema on keskittyä ympäristöön. Pääsemme löytämään luonnosta virikkeitä, kauneutta ja piirtämiseen innottavia asioita. Se auttaa keskittymään ympäröivään luontoon laitteiden sijaan. Piirtäminen auttaa myös keskittymistä, iloitsee Laura Hokkanen.
Hugo Marchantin robotiikkapaja kiinnosti leiriläisiä. Mutta asia on aikaa vievä ja siinä tarvitaan hienosäätöä. Robotiikkaa jatketaan syksyllä kerhossa.
Hugo Marchant tuli Suomeen suoraan vankilasta. Hänet karkotettiin Chilestä vuonna 1992, hän on poliittinen pakolainen ja hän tuli perheineen Suomeen. Suomessa hän on suorittanut ammattikorkeakoulussa automaatio ja tietotekniikka opinnot. Lisäksi hän on opiskellut talotekniikkaa ja työskennellyt kiinteistöjen toimitilapalveluissa eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Hugo Marchant on aina ollut kiinnostunut tietotekniikasta.
– Jo opiskellessani päätin, että eläkkeelle päästyäni keskityn robotiikkaan. Jo pitkään on ollut nähtävissä, miten kapitalistinen järjestelmä kehittyy siihen suuntaan, että huipputeknologialla ja automaation avulla saadaan tuotettua tehokkaasti ja halvalla.
Hän tietää kuinka tärkeää, että myös uudessa yhteiskunnassa on käytössähuipputeknologiaa.
– Se helpottaa ja auttaa raskaan ruumillisen työn prosesseja, se auttaa lyhentämään työaikaa- ja työuria. Teknologian avulla pystymme turvaamaan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja lisäämään vapaa-aikaa. Uudessa yhteiskunnassa teknologian avulla saatava hyöty jaetaan tasan, kaikkien kesken. Annetaan automaation ja robottien korvata raskaat työt ja keskitytään itse taiteeseen, kulttuuriin, oppimiseen, opettamiseen, hoitamiseen ja hoivaamiseen. Teknologian kehitystä on hyödynnettävä kaikkien hyvinvointiin, Marchant toteaa.
Leiripäällikkö Sirpa Martins sanoo, että on tärkeää saada lapset innostumaan ja harrastamaan.
– Tältäkin leiriltä löytyi innokas porukka robotiikkapajaan. Tämä innostus kanavoidaan syksyllä vielä pinskujen kerhotoiminnaksi ja Suolahden Pinskuilla alkaa syksyllä robotiikkakerho, Martins lupaa.
Laura Hokkanen opettaa piirtämisen tekniikkaa. Kuvataide auttaa auttaa keskittymään ja käsittelemään ajatuksia ja tunteita.
Jenna Juvonen opiskelee Gradialla käsityötaidon ohjaajaksi ja tekee ohjaamisen työharjoittelun lasten parissa pinskuleirissä.
– Lasten luovuus yllättää aina. Itselläni on viisivuotias, luova lapsi ja asia on kyllä tuttu, mutta tässä määrin se yllättää.
Valmistautuminen leiriin alkoi kierrätysmateriaalien keräämisellä ja valmistelin monipuolisen käsityötehtävien valikoiman. Työpaja on suunniteltu ikä- ja taitotasojen sekä mielenkiinnon kohteiden mukaan.
– Eilinen työpaja oli kokonaan lapsilähtöistä ja lapset saivat itse ideoida työnsä, minun tehtäväksi jäi ohjaaminen.
Ekologisuus ja kierrättäminen on myös käsitöissä päivän sana.
– Nyt halutaan pois kaikenlaisesta ylimääräisestä luonnon kuormittamisesta. Käsityöpajassa on hyödynnetty käsityötaiteeksi myös vessapaperirullien pahvitötteröt ja luonnosta kerätty materiaali, kertoo Juvonen.
Myös ekonomisuus on päivän sana.
– Työpajasuunnitelman valmistuttua, hyvissä ajoin ennen leiriä, alkoi kirppareiden kiertäminen, varastojen tyhjentäminen ja pois heitettyjen materiaalien uusiokäyttöön kerääminen ja valmistelu.Lisäksi käsityömateriaaleja on saatu lahjoituksina sponsoreilta. Näin leirin käsityöpajan kokonaisbudjetti jäi alle kymmeneen euroon, Juvonen iloitsee.
Pinskuleirillä ei älylaitteille ole paljonkaan aikaa, siksi leirikirjeessä jo kehotetaan jättämään ne kotiin. Joni Kotilainen yrittää teltalla soittaa Eljas-poikansa kännykkään löytääkseen sen teltasta. Eljas oli jättänyt kännykän kotiin.
Joni Kotilainen, yrittäjä, kuuden lapsen uusperheen isä tietää, että lapsille leiri on kesän kohokohta. Perheen viisi lasta ja isä on osallistuneet pinskujen kerho-, retki- ja leiritoimintaan jo vuosien ajan.
– Hyvää puuhaa ja touhua lapsille. Pinskuissa on hyviä kavereita ja lapset on tykänneet, se on pääasia, sanoo isä Kotilainen.
Joni Kotilainen tuli aikoinaan kaksivuotiaan Eljas poikansa ja neljävuotiaan Kosti-poikansa kanssa pinskujen uimakerhoon. Sekä Eljas että Kosti ovat suorittaneet pinskujen uimakerhossa uimataitomerkkejä ja oppineet siellä uimaan. Nyt molemmat pojat ovat jo kokeneita pinskukonkareita ja pärjäävät kymmenen päivän telttaleirillä hienosti.
Joni Kotilaisen mielestä Äänekoskella lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat hyvällä tasolla.
– Kolmannen sektorin toiminta täydentää hienosti lasten ja nuorten mahdollisuuksia entisestään ja sitä tarvitaan, koska lapsille ja nuorille mahdollisuuksia ei ole koskaan liikaa, sanoo isä Kotilainen.
