Suhdannenäkymät Keski-Suomen pk-yrityksillä ovat edelleen heikentyneet. Oman liikevaihdon arvioidaan kuitenkin kasvavan. Keskisuomalaisten pk-yritysten yleinen suhdannenäkymä on valtakunnallisen keskiarvon tasolla. Arviot liikevaihdon, kannattavuuden ja innovaatioiden kehityksen osalta kuitenkin ylittävät valtakunnallisen keskiarvon.
Keski-Suomessa pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet viime syksystä. Saldoluku* oli tuolloin -10, nyt vastaava luku on -18.
– Odotukset ovat tällä hetkellä samalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Hurraamista ei ole meillä eikä muualla, mittausajalla vain finanssikriisin aikaan on mennyt heikommin, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.
Liikevaihdon kasvuodotuksissa ollaan kuitenkin myönteisen puolella. Keski-Suomen saldoluku on +3, kun se koko maassa on +1. Eteläinen Keski-Suomi yltää tasolle +4, Jyväskylän seutu tasolle +3 ja pohjoinen Keski-Suomi tasolle +2. Kannattavuudessa saldoluku meillä on -15, koko maan taso on -20. Innovaatioissa sekä tuotannon ja tuotteiden kehittämisessä Keski-Suomen saldoluku -1 on hiukan parempi kuin koko maan -2. Investointien saldoluku on Keski-Suomessa -28, koko maan odotukset ovat tasolla -21.
– Suunta on vain ylöspäin. Nostan esiin rakennusalan merkittävänä toimialana ja pk-yritysten työllistäjänä Keski-Suomessa. Sen lannistunut tilanne heijastuu laajasti koko aluetalouteen. Nyt on erinomainen aika purkaa tiestön korjausvelkaa ja laittaa suunnitteilla olevat julkiset rakennushankkeet nopeasti käyntiin, Hippos osittain julkisena hankkeena yhtenä esimerkkinä, kannustaa Jyräkoski.
Pk-yritysten heikko suhdannekuva sekä alhainen ja edelleen laskeva pk-yritysten investointihalukkuus ennakoivat Finnveran rahoituksen kysyntään laskua
Keski-Suomessa yritysten suhdannenäkymät ja yleiset odotukset ovat Finnveran Itä-Suomen alueen maakunnista selvästi positiivisimmat.
Rahoituksen kokonaiskysynnässä ei tapahtunut edellisestä mittauksesta muutosta, mutta rahan käyttötarkoitus kääntyi investoinnin rahoittamisesta suhdanteista tai kireästä taloustilanteesta johtuvien käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen.
Rahoituksen yleisessä saatavuudessa ilmenee myös monin paikoin haasteita. Rahoituksen haasteet näkyvät erityisesti kireinä vakuuksien ja oman pääoman vaatimuksina.
Erityisen haastavana rahoituksen saatavuuden kokevat voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joista 57 % kertoo rahoituksen saamisen edellyttäneen Finnveran takausta.
– Olemme myös jatkossa valmiit turvaamaan investointien ja yrityskauppojen rahoituksen takaustemme tai omien junior- ja seniorilainojemme avulla. Otamme lisäksi 1.6. alkaen käyttöön EIP:n takaamat digi- ja ilmastolainat, joilla haluamme mm. vauhdittaa suomalaisten pk-yritysten ilmastomyönteisiä investointeja, kannustaa aluejohtaja Mikko Vänttinen investointien ja yritysjärjestelyjen suunnitteluun.
Onko aika tarkastella, vastaako strategia käynnissä olevaan murrokseen?
Vuosi 2022 oli EU-rahoituskausien vaihdosvuosi, mikä aiheutti katkoksen ja viiveitä rahoitushankkeiden käsittelyssä. Haut käynnistyivät maaliskuussa ja päätöksenteko alkoi järjestelmissä vasta marraskuussa. EU-rahoituskauden vaihtuminen ja muuttuneet hakusyklit näkyivät siten hiukan pk-yritysten hankemäärissä. Kehittämisrahoitusta on vuonna 2023 haettavissa erityisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, joilla parannetaan yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Yritysten kasvuhakuisuus on barometrin vastausten perusteella ollut lievässä laskussa viime vuodet. Viime vuosien globaalien haasteiden tuoma murros esimerkiksi energiasektorilla avaa myös mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja synnyttää markkinoita uusille tuoteinnovaatioille. Digitalisaation merkitys ja sen hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa kasvaa jatkuvasti.
Keski-Suomen Ely-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin kannustaa tarkastelemaan yrityksen mahdollisuuksia ja päivittämään tulevaisuuden strategiaa osin sumuisistakin näkymistä huolimatta jo nähtävillä olevien muutostrendien valossa.
– Etenkin tuotteiden ja palveluiden vihreää taloutta edistävät vaikutukset ovat jatkossa merkittävä kilpailuetu markkinoilla, summaa Ryymin.
