– Rakennusalalla on tehty paljon tutkimuksia, laadittu ohjeita ja kehitetty menetelmiä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Parannusta on saatu aikaiseksi, mutta tilanne ei ole vielä riittävästi kohentunut. Kaikkien osapuolten, niin suunnittelijoiden, rakentajien, kiinteistönomistajien kuin julkishallinnonkin, on tartuttava nyt voimakkaasti asiaan, painotti Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs tänään tiistaina liiton kevätkokouksen avauspuheessaan Helsingissä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuussa julkaisema mietintö rakennusten kosteus- ja homevaurioista on käsiteltävänä keskiviikkona 22. toukokuuta eduskunnan täysistunnossa. Mietinnössä esitetään 14 toimen-pidettä kosteus- ja homevaurioihin puuttumiseksi. Kivekäs on samaa mieltä monista esityksen toimenpiteistä.
– Rakennusten terveellisyys on otettava paremmin huomioon rakentamismääräysten ja lainsäädännön valmistelussa. Esimerkiksi energiatehokkuuden edistäminen ei saa olla ristiriidassa terveysnäkökohtien kanssa, Lauri Kivekäs mainitsee.
Esitetyt toimenpiteet painottuvat kuitenkin pitkälti uudisrakentamiseen, kun taas suuri osa homevaurioista on vanhoissa rakennuksissa ja etenkin kuntien kiinteistöissä. Kivekäs kannattaakin ehdotusta, että valtion pitää tukea nykyistä enemmän kuntia muun muassa koulujen ja päiväkotien saattamiseksi kuntoon. Tukien tulee kannustaa suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon sekä oikea-aikaisiin korjauksiin.
Moniongelmainen haaste
Kosteus- ja homevaurioiden taustalta löytyy monia tekijöitä. Ympäristöministeriön koordinoimassa, parhaillaan käynnissä olevassa valtakunnallisessa Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmassa on arvioitu, että monet vaurioista ovat vanhaa perua. 1960‒80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet virheellisiksi. Näiden seurauksena rakennuskannastamme jopa 15‒20 prosenttia kärsii kosteus- tai homeongelmista.
Kaikki viat eivät kuitenkaan johdu suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Kiinteistöjen hoitamattomuus tai vääränlainen huolto synnyttää suuren osan ongelmista. Rakenteita ja laitteistoja on tarkkailtava sekä huollettava ja tarvittaessa uusittava. 90-luvulla laiminlyötiin rakennusten huoltoa ja kunnossapitoa laman aiheuttamien säästöpaineiden vuoksi.
Myös tilaajien rooli korostuu. Tilaajalla on keskeinen vastuu siinä, ettei säästetä väärässä paikassa ja että suunnittelijaksi ja töiden tekijäksi valitaan osaavat ja luotettavat tahot.
Rakennusteollisuudessa on panostettu viime vuosina kehitystoimintaan ja rakentamisen laatuun. Kosteus hallitaan rakentamisessa paremmin. Yhä suurempi osa märkätiloista rakennetaan käyttäen tarkasti testattuja ja sertifioituja tuotteita, järjestelmiä ja menetelmiä. Työmailla toimitaan rakentamisen eri vaiheet kattavien kosteushallintasuunnitelmien mukaan. Kaikki tämän edellyttää, että vedeneristystyöt teetetään ammattilaisilla.
– Työmaiden kosteudenhallinnassa on vielä toki parannettavaa. Hyvää ohjeistusta on saatavilla paljon, kunhan sitä vain hyödynnetään. Tänä vuonna on esimerkiksi julkaistu RATU-kortti rakennustyömaan sääsuojauksesta, jota Talonrakennusteollisuus on ollut laatimassa, Lauri Kivekäs muistuttaa.
