Rakkaudesta taiteeseen – Toivo Parantainen oli mesenaatti ja keräilijä

Taidemuseon kesäkaudella juhlistetaan Toivo Parantaisen 100-vuotissyntymää otsikolla Toivo Parantainen (1921-1994) – mesenaatti ja keräilijä. 

Äänekosken taidemuseo hallinnoi Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön omistamaa teoskokoelmaa, johon kuuluu 765 teosta. Kokoelma on grafiikkapainotteinen. Kokoelmassa on edustettuna runsaat 80 ammattitaiteilijaa sekä pieni joukko harrastelijoita. Toivo Parantaisen 100-vuotisjuhlanäyttely antaa kuvan taiteen keräilijän ja rakastajan mieltymyksestä taiteeseen. Parantaisen maku taidehankinnoissa oli varsin laaja: mukana on arvokkaita, tunnettujen kotimaisten taiteilijoiden teoksia sekä suoranaista kitchiä, jota tarttui mukaan etelän lomamatkoilta. 

– Haluan nostaa esille erityisesti sen, että muistaisimme olla Toivo Parantaiselle kiitollisia. Tuskin Äänekoskella olisi taidemuseota ilman hänen kokoelmaansa. Toivon kokoelma mahdollistaa meille äänekoskelaisille käydä nauttimassa taide-elämyksiä omassa museossa. Toivon kokoelma on henkisesti arvokas ja samalla hurjan kirjava, muistuttaa museonjohtaja Marjo Ahola kiitollisena. 

Toivo Parantainen tulee kokoelmansa kautta lähelle ihmistä lähelle. Näyttely antaa myös mukavan nostalgisen ajankuvan 1960-1970 -luvun tyylihuonekalujen kultaisesta hehkusta. Parantainen tykkäsi esineistä, jotka ovat kauniita – tosin kauneus on katsojan silmässä, mutta itse sympatisoin Toivon rohkeutta olla erilainen, ajatelkaapa aikaa ja sitä, että hän asui Liimattalassa!

Äänekosken taidemuseo pitää yllä Toivo Parantaisen jättämää perintöä. Vaihtuvien näyttelyiden rinnalla on nähtävillä Parantaisen perusnäyttely. Edellisen kerran perusnäyttely uusittiin vuonna 2015. 

– Olemme laittaneet näytteille tunnetuimpia ja arvokkaampia teoksia. Haluan kertoa tällä Toivosta, ja siitä, kuinka laaja skaala hänellä oli taidehankintojen suhteen.

Moni teos on nyt näytteillä ensimmäistä kertaa. 

– Täällä taidemuseon huoneissa näkyy nyt Toivo henkilöityneenä. Ei vain keräämiensä teosten myötä, vaan myös hänen huonekalujensa sekä työhuoneensa myötä. Olemme laittaneet esille 114 teosta ja esinettä, ne ovat sulassa sovussa keskenään, ovatpa ne sitten Hugo Simbergiä tai lomamatkalta tuotu kullanhohtoinen nahkarahi tai muuta hieman huvittavaa, Marjo Ahola naurahtaa. 

(juttu jatkuu kuvan alla)

Näyttelyssä voi kurkistaa Toivo Parantaisen työhuoneeseen, joka on mainio ajankuva.

Toivo Parantainen syntyi viljelijäperheeseen Äänekoskelle vuonna 1921. Perheessä oli Toivon lisäksi 11 lasta. Kansakoulun käytyään Toivo elätti itseään lähiseudun maalaistalossa, rengin töitä tehden. Vuonna 1938 hän lähti Laukaaseen karjanhoitajakouluun. Muutaman vuoden päästä hän kirjautui Karkun evankeliseen opistoon. Vuonna 1943 hän pääsi Kajaanin seminaariin, josta valmistui ”vasta” kuusi vuotta myöhemmin. Sotavuodet koettelivat ja jarruttivat opintojen etenemistä. 

Toivo Parantainen valittiin koeajalle  Pyyrinlahden eli Liimattalan kansakoulun opettajan virkaan vuonna 1949. Hän opetti Liimattalassa vuoteen 1971 saakka, koulun lakkauttamiseen asti. Toivo työskenteli opettajana Konginkankaan kirkonkylän koulussa eläköitymiseensä saakka, vuoteen 1981.

Toivo Parantaisella oli jo 1960-luvun lopulla huomattava kokoelma taidetta, vuoden 1967 teosluettelon mukaan 73 työtä. 

– Hän esitti rohkean ajatuksen jo 1970-luvun alussa, että lakkautettavasta Liimattalan koulusta muodostettaisiin seutukunnalle kuvataiteilijoiden sekä esittävän taiteen kohtauspaikka, Ahola kertoo taiteen keräyksen historiaa. 

Parantainen hoiteli itse käytännön järjestelyjä kuten näyttelyiden avajaisten kahvitarjoiluja leipomuksineen. 

– Koska hänellä oli laaja taiteen ja kulttuurin harrastajien ystäväpiiri, hän pystyi hyödyntämään verkostojaan heidän kauttaan. 

Liimattalan Taidekoti avattiin 12.6.1971. Avajaisissa lausui Parantaisen hyvä ystävä, elokuvaohjaaja Mikko Niskanen Uuno Kailaan runon Mestari Amedée sekä Hamletin monologin. 

1950-luvulla alkanut taiteen kerääminen oli Toivo Parantaisen elämäntyö, joka jatkui lähes neljän vuosikymmenen verran. 

– Hän ei hankkinut kokoelmaa sijoitusmielessä, vaan pikemminkin rakkaudesta taiteeseen, Marjo Ahola sanoo. 

Näyttely on avoinna 29.8. saakka ke-pe klo 11-17 sekä la-su klo 11-15 (huom! suljettu juhannuksena 25.-26.6.). 5. uudistettu perusnäyttely Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelmasta, joka  on jatkossakin avoinna museon aukiolojen mukaisesti. Yhteispääsymaksu 3/2/0 euroa tai vapaasti Museokortilla.