ÄKS

Ramin kortit 101 – Syvemmälle Opiston historiaan

08.03.2015 10:00
Vihreänsävyinen korttisarja on harvinainen ja painettu ennen vuotta 1929. Sarjasta tunnetaan kolme erilaista, mutta luultavasti niitä on useampi. Tämä ”laulava sorsanpoika”- aihe niistä harvinaisin. Postitettuna tunnetaan korttia vielä vuodelta 1941 ja todennäköisesti kortteja on ollut (onko yhä?) opiston omissa varastoissa enemmänkin – ehkä unohtuneena ?

 

Keski-Suomen Opisto Vallilassa II

 

Opiston postikorttien lähettäjiä ovat monet opistolaiset, mutta myös opettajat ja etenkin johtajapari Impi ja Otto Ville Sirkan postia löytyy edelleen maailmalta. Heillä on ollut laaja ystävä- ja yhteistyöverkosto ympäri maata. Postikorttivalokuvien erikoisuuksiin kuuluvat itsetehdyt kortit,  joita voi siten olla vain yksi kappale. Toisaalta opiston korteista löytää useampia, joissa on käytetty vanhoja negatiiveja uudelleen tai korttivarasto on löydetty uudelleen vuosikymmentenkin päästä. Näin on vaikeaa selvittää kuka ja milloin on kuvan ottanut. Rakennusten valmistumisajat onneksi rajaavat aikajanaa. Joka tapauksessa opistoaiheisten korttien laajempi tutkiminen opiston arkistotietojen avulla voisi paljastaa uusia asioita – niin kuin nytkin valokuvaaja Arvi Matilaisesta saadut lisätiedot viikon takaiseen Ramin korttitietoihin.

Erikoinen kuvapostikortti on maatalousaineiden opettaja Kaarlo Stenbäckin lähettämä ja tekemä. Takana olevassa tekstissä hän valittaa, että kovat pakkaset ulottuvat sisälle asti kylmänä.  Tämä kuva-aihe toistuu 10 vuotta myöhemmin jälleen omatekoisessa kortissa, joten negatiivi tai paremminkin kuvaklishee on noussut jonkin kurssin myötä uudestaan käyttöön.

Erikoinen kuvapostikortti on maatalousaineiden opettaja Kaarlo Stenbäckin lähettämä ja tekemä. Takana olevassa tekstissä hän valittaa, että kovat pakkaset ulottuvat sisälle asti kylmänä. Tämä kuva-aihe toistuu 10 vuotta myöhemmin jälleen omatekoisessa kortissa, joten negatiivi tai paremminkin kuvaklishee on noussut jonkin kurssin myötä uudestaan käyttöön.

KSOpistoSlhB2Omatekemäb

Nämä kaksi omatekoista 2-kuvakorttia ovat myöskin koottu varhemmista kuva-aihioista, joista jo kortit on tehty. Ajallisesti vaikeita, mutta toinen on kulkenut 1929 ja toinen 1941. Kuva-aiheesta voi päätellä, ettei ainakaan ennen vuotta 1928, jolloin kivitalo ja kivitalokortti valmistui.

Nämä kaksi omatekoista 2-kuvakorttia ovat myöskin koottu varhemmista kuva-aihioista, joista jo kortit on tehty. Ajallisesti vaikeita, mutta toinen on kulkenut 1929 ja toinen 1941. Kuva-aiheesta voi päätellä, ettei ainakaan ennen vuotta 1928, jolloin kivitalo ja kivitalokortti valmistui.

Opiston elämää hallitsi paljon talontakainen ympäristö – enemmän kuin satunnainen vierailija arvanneekaan etupihalta. Kukkapenkkien loisto ja Saunaranta aukenivat Suojärvelle ja Kirppuvuorelle, joiden  läheisyys soi ikimuistoisia retkiä hienoissa maisemissa. Ei siis ihme, että postikorttikuviakin otettiin. Varsinkin kun kesäisillä kursseilla osallistujat kävivät korttitekstien mukaan uimassa päivittäin.

Opiston elämää hallitsi paljon talontakainen ympäristö – enemmän kuin satunnainen vierailija arvanneekaan etupihalta. Kukkapenkkien loisto ja Saunaranta aukenivat Suojärvelle ja Kirppuvuorelle, joiden läheisyys soi ikimuistoisia retkiä hienoissa maisemissa. Ei siis ihme, että postikorttikuviakin otettiin. Varsinkin kun kesäisillä kursseilla osallistujat kävivät korttitekstien mukaan uimassa päivittäin.

Opiston postikortteja tutkimalla on epäiltävää, että valokuvaaja Arvi Matilainen on kuvannut useampia kortteja opistosta 1920-1930-luvuilla kuin missä hänen yrityksensä logo näkyy. Tällä hetkellä näitä mainoslogolla varustettuja on löytynyt Ramin arkistosta jo 6 erilaista. Epäily useammistakin on syntynyt siitä, että Matilaisen korteissa on usein taustapainatuksessa jokin luonnehdinta, kuten ”Lauantai-ilta, sauna lämpiää” tai ”Sisäistä valoa, hankien hohdetta”. Opistolta on useita kortteja, joissa on vastaavia ”lisäsanoituksia”, mutta niistä puuttuu tuo Matilaisen logo. Niitä voidaan kuitenkin arvella hänen kuvaamikseen. Valokuvaaja Arvi J.Matilainen (1903-1959) on ollut keskisuomalainen eli Hankasalmen Matilaisia. Nuorisoseuraliikkeessä mukanaolleella hänelle on auennut paitsi Suolahden opiston asiat, myös elokuvanteko ja hän on parin dokumenttielokuvan jälkeen ollut mm. 7 suomalaisen näytelmäelokuvan valokuvaajana 1937-1944, ensimmäisenä ehkä tunnetuin ”Ja alla oli tulinen järvi” (1937). Matilaisen uraan kuuluvat myös lehtikuvaukset sanoma- ja aikakauslehtiin sekä suomalaisen kansanelämän kuvia ainakin Hankasalmelta. Ilmeisesti hänen kuvakokoelmansa sijaitsevat Työväen arkistossa, josta siis voisi lisätietoa löytää. Tosin samannimisiä kuvaajia on ollut myöhemminkin. Helsingissä Arvi Matilaisen valokuvausliike on toiminut arviolta 1930-40-luvun vaihteesta. Sitä ennen hänellä on ollut liike Pieksämäellä. Matilaisen valokuvausliike on toiminut siellä ainakin jo vuonna 1932, ja hänen ottamiaan kuvia on talletettu jo 1920-luvun puolelta.

Nämä kaksi ruskeansävyistä korttia kilpailevat opiston Suolahden ajan varhaisimpien postikorttien asemasta. Kuvaajasta ei ole tietoa, mutta näitä on painettu paljon. Kuva on vuodelta 1912 ja ilmeisesti talon vihkiäispäivältä.

Nämä kaksi ruskeansävyistä korttia kilpailevat opiston Suolahden ajan varhaisimpien postikorttien asemasta. Kuvaajasta ei ole tietoa, mutta näitä on painettu paljon. Kuva on vuodelta 1912 ja ilmeisesti talon vihkiäispäivältä.

KSopistoSlhB1Hirsiopisto1912b

Opiston takapihaa hallitsevat kasvimaat ja saunaranta, josta voi lukea useista korteista – niin hyvitä löylyistä kuin hyvästä uimarannasta, myös lasten uimarannasta. Vanhimmat kortit kertovat kasvitarhojen olleen hyvässä hoidossa vielä 1940-luvulla, mutta jo tässä vuoden 1955 kortissa (AlbinAaltonen) käytävät ovat rikkaruohojen valtaamat ja kasvimaat jääneet muutenkin unohduksiin ylevämpien oppiaineiden viedessä oppilaiden ja opiston aikaa. Myös maalatut rakennukset ovat menettäneet värinsä. Toisessa vanhoista korteista näkyy myös tärkeä pumppuhuone.

Opiston takapihaa hallitsevat kasvimaat ja saunaranta, josta voi lukea useista korteista – niin hyvitä löylyistä kuin hyvästä uimarannasta, myös lasten uimarannasta. Vanhimmat kortit kertovat kasvitarhojen olleen hyvässä hoidossa vielä 1940-luvulla, mutta jo tässä vuoden 1955 kortissa (AlbinAaltonen) käytävät ovat rikkaruohojen valtaamat ja kasvimaat jääneet muutenkin unohduksiin ylevämpien oppiaineiden viedessä oppilaiden ja opiston aikaa. Myös maalatut rakennukset ovat menettäneet värinsä. Toisessa vanhoista korteista näkyy myös tärkeä pumppuhuone.

KSopiatoSLHSaunarantaKasvimaat40luku KSopiatoSLHSaunarantaKesä1946

 

 

 

Lähde:  Keuruun Murtomäen sukulehti no 5/2011

 

 

POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy