Opisto on ollut monen lemmen alkupaikkana. Jo yksin vuoden 1956 Keski-Suomen Opistoviestissä, jota julkaisi opiston toveriliitto, onnitellaan 12 vihkiparia ja 10 kihlaparia, joista yli puolet ovat eri paikkakunnilta – ja siis opisto koitunut kohtaloksi. Näin siitä huolimatta, vaikka poikien ja tyttöjen asuntolat olivat ensin vanhan opistorakennuksen eri päädyissä ja kivitalon valmistuttua pojat muuttivat kokonaan sinne. Mitenkään tavatonta tämä ei ole Suomen opistoissa. Niissä monet parit ovat löytäneet toisensa jo nuorena.
Kun kauan toivottu uusi opiskelija-asuntola valmistui 1979, Albin Aaltonen teki siitä postikortin. Se on harvinainen.
Tämä harvoin tavattava ilmakuva on Albin Aaltosen varhaistuotantoa vuodelta 1953. Etualan kivitalo oli pääasiassa poikien asuntolana. Takana näkyvät kasvitarhat ja pumppuhuone lähellä rantaa. Etualalla on kuusiaita jo istutettu ja ulkorakennus täydessä käytössä. Siinä vasemmalla on liiteri, sitten tyttöjen ulkohuonetilat, kalustovaja ja talli ja myös autotalli. Myöhemmin rakennusta lyhennettiin purkamalla liiteri.
Poikien ulkohuone oli kivitalon päädyssä. Päädyn eteen rakennettiin 1961 ns. mineriittitalo L-asentoon kivitalon kanssa. Sinne sijoitettiin myös poikien ulkohuone asuntolatilojen lisäksi. Samana vuonna 1961 rakennettiin myös uusi isompi sauna rantaan kasvimaan alapuolelle oikealle. Sauna näkyy hyvin Olli Nevalaisen värikortissa, joka lähetetty 1966.
Opisto on useammassakin Suolahden monikuvakortissa yhtenä aiheena, esimerkiksi Esko Jämsän kuvaamia Paletti-kustantamon nrolla 132604, joita on kulkenut v. 1990. Näin omaperäistä ”Terveiset Suolahdesta” – korttia ei kuitenkaan taida olla toista, kuin tässä kuvattu Raimo Poutasen kuvaama PR-kortin nrolla 350-132606 (painettu Italiassa). Siinäkin näkyy hyvin uusi sauna ja uusi opiskelija-asuntolarakennus. Myös tämä kortti kulkenut 1990.
Opiston merkitys on ollut aina suuri, sillä sen koulutuksilla on pätevöitetty monen alan taitajia, muun muassa kodinhoitajia ja koulujen veistonopettajia, maaseudun ammattilaisista puhumattakaan. Opiston aktiivisuudella on pyöritetty lukuisia muitakin kursseja ja koulutuksia – muun muassa kansainvälisistä musiikkileireistä maakuntatason neuvotteluihin.
Eräs merkkihetki opistolla oli 13. marraskuuta 1949, jolloin opistolla järjestettiin Vanhan Laukaan Kotiseutuyhdistyksen perustava kokous. Sen alue kattoi Laukaan, Sumiaisen, Äänekosken, Suolahden ja vieläpä osan Toivakastakin. Samassa yhteydessä pidettiin myös Kekrimarkkinat, joissa myytiin keskisuomalaisia tuotteita juhlayleisölle. Vieraiden joukossa esiteltiin myös unkarilainen ”Antony Reguly”, joka tutki jo 1840 laukaalaista ruokakulttuuria Adolf Ivar Arwidssonin vieraana. Ja onhan opistolla käyneet monien kulttuurihenkilöiden lisäksi myös Kyösti Kallio ja Mauno Koivisto, puhumattakaan yhdestä perustajista, J.K.Paasikivestä.
Mikä opiston alun perin toi Vallilaan? Rapaalan talosta halottiin 1840 Vallila, jonka vuokrasi 1852 Kustaa Murronaho, Kolisevan perijä. Vuonna 1863 Murronahosta tuli Vallilan omistaja ja hänen leskensä Maria Sixtus jatkoi isännyyttä, kunnes vävy Juho Rossi tuli isännäksi 1881. Rossi myi Vallilan viereisen Möttösen talon William Möttöselle 1891. William ei asunut talossa ja möikin Vallilan 1903 Rapaalan silloiselle isännälle Aleksis Raitaselle. Ympyrä oli siten kiertynyt takaisin, mutta talo kasvanut kaksinkertaiseksi: 181 hehtaaria peltoa,niittyä ja metsää. Koska Raitasilla ei ollut käyttöä varsinaiselle asuintontille, he lahjoittivat viiden hehtaarin tontin kansanopiston paikaksi 1908 – nimeksi sille annettiin Mäki-Vallila.
LÄHTEET:
Eine Rautavirran haastattelu (2015)
Ala-Keitele 11.11.1949
Keski-Suomen Opistoviesti, syyskuu 1956
Vuokko Raekallio-Teppo, Kaukovieras Keski-Suomessa v. 1840, Keski-Suomi IV (1947)
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
