Suolahden kirkko ja kappeli
Suolahden kirkkorakennuksista on useampia postikortteja. Itse kirkko valmistui 1940, kun se synnytettiin alun perin Seurakuntatalo- nimeä kantaneelle tontille. Silja os. Kovanen ja Oskari Rivan jo 1934 lahjoittama tontti pyykitettiinkin 1935, mutta äänekoskelaisten vastustus ja kirkkoherra Frans Niemen kuolema 1937 hidastuttivat. Kun vihdoin alettiin rakentaa, sota pysäytti rakennustyön (aloitettiin toukokuussa 1939, harjassa silloin kun talvisota alkoi). Työt jatkuivat toukokuussa 1940 ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 6.10.1940. Kirkon vihkiminen oli 24.11.1940. Kirkon kellot saatiin tosin vasta keväällä 1941.
Kirkosta otetut kuvat ovat jokseenkin aina samalta suunnalta eli etualalla on sankaripatsas (1947, suunn. Martti Rehtijärvi). Suolahden kirkosta on lisäksi jonkun naisjärjestön tilauksesta tehty varhainen taittokortti (ks. Ramin Kortit 26), jonka Ossi Hintikka alle kaksikymppisenä maalasi vesiväreillä noin 1947-48.
Vanhin kuvakortti lienee sankaripatsaan valmistumisen (1947) ensimmäiseltä kesältä, istutuksista päätellen. Kuvia on 50-luvulla ottanut ainakin Albin Aaltonen . Ensimmäinen sankarivainaja haudattiin jo heinäkuussa 1941, kun Tauno Kovanen (k.9.7.1941) haudattiin kotitalonsa entiselle maalle entisen perunakuopan kohdalle . Korutonta on ihmiselämä! Sankaripatsaaseen on kaiverrettu kaikkien 103 suolahtelaissankarivainajien nimet, myös niiden, jotka haudattiin muualle ennen omaa seurakuntaa (1946). Kohtalolla oli Kovasten perheessä sormensa myös siinä, että ensimmäisen sankarivainaja Taunon veli Lauri Kovanen haudattiin ensimmäisten joukossa 1946 Suolahden seurakunnan hautausmaahan. Sen jälkeen kuolivatkin isä ja äiti vuoden välein. Hautausmaan vihkimistilaisuuden 18.8. 1946 jälkeen haudattu ensimmäinen vainaja oli Seelim Hytönen.
Kirkosta on myös varhaisia ilmakuvia Karhumäen veljesten napsaamina. Varhaisin (n:o 4465) on otettu 1948 ja seuraava (n:o 8245) vuonna 1952. Kirkko näkyy myös vuoden 1955 (n:o 11180) ilmakuvassa. Myöhäisimmät Karhumäen mustavalkoiset ilmakuvat Suolahdesta niin, että kirkko on kuvissa, ovat vuodelta 1958 (n:ot 14348-14351). Viimemainituissa kuvissa näkyy myös asutuksen harvalukuisuus niin Asemakadun ympärillä kuin Katvelasta länteenpäinkin, Iinankadun ja Kellosepänkadun loppuessa pellolle jo ennen kirkonkohtaa.
Suolahden seurakunnan nopeaan syntyyn lähes tyhjästä – ei valmista kirkkoa, ei pappia, ei pappilaa, ei hautausmaata, ei kappelia – vaikutti nopea kauppalan väestönkasvu sodan jälkeen, jossa 40-luvulla osansa olivat Karjalasta tulleilla yli sadalla siirtolaisella. Suhteellinen lukumäärä ja vaikutus kauppalan toimintaan ja kulttuuriin oli selvästi merkittävämpi kuin esimerkiksi Äänekoskella. Karjalaan jääneiden muistomerkki pystytettiin kirkkopihaan 1961. Siitä ei Ramin korteissa ole postikorttikuvaa.
Yksi kauneimmista Suolahden kirkon postikorteista lienee tämä Karhumäen ilmavalokuva (n:o 6006), joka on otettu elokuussa 1949. Samassa kuvassa näkyy paitsi hyvin laitettu kirkon piha myös palokunnan rakennus (1940) ja Siljankuja (Silja Rivan eli ”Katvelan tädin” muisto) sekä lotjia Makkaralahdella ja pilkistääpä Tallisaaren uimalakin.
Suolahden kirkon alttaritaulu (1953, Alf Danningin viimeinen työ !) on sikäli erikoinen, että siitä voi tunnistaa Kirppuvuoren, ja se on varsin paikalliskansanomaisilla hahmoilla muutoinkin esitetty. Kirkon allttariseinällä oli ennen alttaritaulua puinen risti. Tässä A.Aaltosen kuvakortti kulkeneena 1960-luvun puolivälistä – ilmeisesti otettu kuitenkin jo 1950-luvun puolivälissä. Yleisempi on värillinen lähikuva alttaritaulusta, joka on Markku Niemen ottama Painotalo Vartevalle – ilmeisesti 80-luvun alussa (?), sillä kulkeneita on tavattu 1980-luvun loppupuolella .
Markku Niemi on ottanut ainakin kaksi hieman erilaista väripostikorttikuvaa Suolahden kirkosta – luultavasti ne ovat 1980-luvun vaihteesta, vaikka niissä näkyy taustapainatuksessa ”suosi suomalaista avainlippulogo”, joka suunniteltiin jo 1960. Kustantaja on MV eli Mainos Varteva numerolla 350 ja toinen painotalo Varteva- logolla ilman numerontia, mutta kirkon perustamisvuosiluvulla. Kuultokuva taas on tehnyt nelikielisellä selostuksella (Kirkko-Kyrka-Church- Die Kirche) numerolla 1500 komean värikuvapostikortin kirkosta (kuva), ehkäpä jo 1970-luvun alussa ?
Kuvakortti siunauskappelista hautausmaalla lähellä 13-tien risteystä on RM-kustantamon numerolla 12 julkaisema, ilmeisesti 1970-luvun aivan lopulla, koska sitä on tavattu kulkeneena 1981. Aiemmin melko yleinen kortti, mutta painos varmaankin ollut pieni. Kappelia suunniteltiin pitkän kaavan mukaan yli 6 vuotta, ja se valmistui 1958. Sisätiloiltaan varsin koruton rakennus sai (sähkö-)urut 1965. Ennen kappelia siunaus oli tehty haudalla ennen hautaamista.
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
