Tehtaankonttori on valmistunut 1922, jolloin se oli valtava rakennus pienessä kylässä. Sitä ja viereistä tehtaanjohtajan asuntoa (Taidemuseo) tultiin katsomaan ja ihmettelemään kaukaa. Konttorinmäki olikin muutamien postikorttien aiheena, mutta mistähän syystä postikorttikuvia pelkästä konttorista on kuitenkin vain muutamia?
Konttoria on harvemmin kuvattu länsipuolelta, Tämä Arvo Ritasen kuvaama kesäkuva kertoo myös puutarhan hyvästä hoidosta, ilmeisesti 1930l alussa, sillä lähetettynä tavattu 1933. Harvinainen korttina
Konttuuri, tie tehtaalle ja keskitysleiriaita – katsottuna lännestä.
Vaikka tie tehtaalle on konttorin rakentamisen jälkeen ollut selvä, mm. konttorin pihan aitaamisen vuoksi, ei siitä ole monia postikorttikuvia niin, että katsellaan osuuskaupalta päin.
Tämä Ehderin ottama ja Leonarin 1949 painama kortti kertoo ajoilta, jolloin tehtaalle vielä kuljettiin vanhaa reittiä Viiskulmasta. Takana pilkistää happotorni .
Konttorirakennuksen kuvien etualalle on alusta asti usein sommiteltu valkoinen silta. Tästä on useampia eri kuvaajienkin versioita, jotka olivat hyvin suosittuina postikortteina lähetettyjä. Kotialbumeisssa on lisäksi monia valokuvia, joissa marssitaan sillalla – Palokunnan juhliin tai vappukulkueessa.
Valkoinen silta ja konttori Hiskinmäeltä päin
Tämä on yksi suosituimmista Äänekoski-postikorteista kautta aikain. Ehderin leimalla varustettu kuva on 30-luvun puolivälin tienoilta – Arvo Ritanen on lähettänyt saman kuvan Hämeen museon arkistoon. Kuvakulmaan on valittu uudet Äänekosken komeat rakennukset kaikki, kun uusi sairaalakin (1926) on taustalla. Sillan pielessä on parikin tärkeää rakennusta, nimittäin Pohjanvalon pitämä kioski ja varasto, jossa aloitti Äänekosken osuuskauppa (1903).
Valkoisen sillan rakentamisaika ei ole selvä! Toivottavasti tehtaan arkistoista museonjohtaja Soininen löytäisi siihen jotakin vastausta – edes sillan maalaamisesta valkoiseks !? Monien teiden rakentamisvuosiluvut ovat selvät, mutta Äänekosken yli kulkevasta sillasta ei. Ilmeisesti se on niin vanhaa, että päätelmät ovat summittaisia? Millainen mahtoi olla ensimmäinen silta? Silta kuului osana maantiehen. Tuskin se oli aluksi valkoinen ja tuskin niin tukevilla kiviarkuilla kuin viimeiset sata vuotta? Vanhoissa turisteille tarkoitetuissa oppaissa asia ohitetaan – varmaankin, koska sillan yli ei isommilla ajopeleillä päässyt kuin Hiskinmäelle, rautatieasemalle ja Mannilaan – tietä kun ei Suolahteen ollut ennen 1922. Esimerkiksi vuoden 1895 Suomi-oppaassa todetaan, että jos ei Kapeenkoskella ole venettä saatavilla Äänekoskelle (7 km), aina voi kävellä ensin Loukeelle ja sieltä päästä veneellä (5km) Piilolanniemeen, jossa Kalle Piilonen kyllä matkalaisen majoittaa. Sitten eteenpäin pääsee taas laivalla mm. Viitasaarelle tai Sumiaisiin. Konginkankaalta tuleva tie valmistui 1905 juuri rautatieasemalle pääsyn vuoksi.
Varmuudella valkoisen sillan kohdalla on ollut kolmiarkkuinen silta 150 vuotta, ja ainakin kaksiarkkuinen yli 200 vuotta, koska sellaisena se on piirretty vuoden 1789 isojakokarttaan (tässä osakuva) – siis mitä ilmeisimmin silta on ollut olemassa jo ennen kuin rakennettiin Kuopio-Vaasa tie Hirvaskankaan kautta (1786). Piilolanniemeläiset olivat osakkaina itäpuolen myllyssä ja vastaavasti paadentaipalelaiset kävivät länsipuolen tullimyllyssä ja myös Mämmen myllyllä – joten liikennettä on ollut kesäaikaankin. Tässä kartassa tie loppuu heti sillan jälkeen, mutta joissakin 1800-luvun kartoissa tietä on raivattu rantaa pitkin myllylle ja vähän Äänejärvellekin päin – ehkäpä rantaniittyjen, Suomenniemen ja Kovalan asukkaiden vuoksi.
Konttorin sisällä on aina ollut paljon väkeä, joka ei ole paljasjalkaista. Tehtaankonttoristit istumassa oikealta: G.Relander, E,Carlson, Taimi Rautavaara (Kettunen), Bengt Enderlein, Bror Sjöstedt, Kerttu Relander (os.Wahlman), F.Michelsson. Vasemmalla tilintarkastaja Emil Malmberg liikahtaneena. Tunnetuin näistä lienee Georg Relander, kotiseutukirjailija Erik Relanderin isä, joka keräsi Kotiseutuyhdistykselle noin 3000 valokuvan pohjakokoelman äänekoskelaisista. Georg ja Kerttu asuivat Kotakennään sillanpielen yhä pystyssä olevassa Erland Ritasen rakentamassa talossa vuodesta 1935. Huomatkaa, että konttorityössä ei näkynyt vielä muita laitteita kuin paksut tilikirjat, mustepullo ja –kynä sekä kuivain. Merkillepantavaa on myös , ettei silmälaseja näytä kukaan vielä tarvitsevan! Ilmeisesti nykypäivänä koko tämä huoneellinen voitaisiin korvata yhdellä tietokoneen käyttäjällä ja kännykällä?
Lähteet
Kotiseudun joulu 1967: Aku Snellmanin kirjoitus Äänekosken kansakoulun 50-v historiikkiin (1935).
Keski-Suomen maakunta-arkisto, Isojakokartta 1789, Äänekoski.
Pässinrata 2011
Kansallisarkisto, kuva-arkisto
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
