Äänekosken tehdaskompleksi on tuottanut myös erikoisempia postikortteja. Sulfiittitehtaan happotorni (1938) toi uuden kuvauspaikan juuri ennen sotia. Sitä myös käytettiin (mm. Ramin kortit 98), joskin postikortteina varsin harvoin. Happotornista kuvatut eivät ole saaneet mitään suursuosiota ja siksi ne ovat yksittäisiä lähetyksiä ilman korttipainatuksia – ja harvinaisia. Tornista kuvia ovat ottaneet Ritanen ja Ehder, kun muut ovat nousseet lentokoneeseen (mm. Albin Aaltonen).
Kuvaan on käsinkirjoitettu ”voimalaitos”, mikä ei oikein pidä paikkaansa, sillä kuvassa ovat kemiantehdas ja alhaalla spriitehdas neutralisointi ”pönttöineen”. Höyryvoimalaitos oli kosken toisella puolella kartonkitehtaan vieressä ja vesivoimalaitos (uudistettu 1932-34) koskessa. Uusi höyryvoimalaitos rakennettiin kosken itärannalle vasta 1954. Ehderin kortin on lähettänyt ”Brita” rouva ”Pian Kuuselalle” elokuussa 1948. Ehkäpä ”voimalaitos” tarkoittikin väkiviinatehdasta?
”Happotorni” oli oikeasti selluloosatorni, jonka 50 metriä korkeisiin siiloihin ajettiin puuhake ja kalkkikivi. Sulfiittitehtaan kattiloissa keitettiin puuhake rikkidioksidin liuottamassa kalkkikeitossa. Selluloosakuidun erottamisessa jäi yli jäteliuosta – noin puolet aineesta – jonka korkea sokeripitoisuus takasi spriitehtaan (tai väkiviinatehtaan -aloitti 1942) tuotannon. Spriitehdas muuten käynnistettiin valtion käskystä. Sen jälkeen pantiin tuotantoon monenlaisia muita tuoksuvia aineita, mm. etikkaa, jopa kolme kertaa enemmän kuin Rajamäen tehtailla. Etikkatuotanto alkoi 1944. Kemian tehdas laboratorioineen liittyi Wärtsilä-yhtymän (osti Äänekoski Oy:n 1941) uudistuksiin. Sanomalehtipaperin valmistuksesta siirryttiin kannattavampaan painopaperiin aloittamalla sen valmistus 1.7.1942.
Äänekoski on tehdashankkeineen ollut useaan kertaan suuren kiinnostuksen kohteena ja näistä on syntynyt myös postikortteja. Tässä pari piirrosta vuoden 1950 Arabian henkilökunnan perhelehdestä (!).
Katsotaanpa Happotornin postikorttikuvia seuraavana sunnuntaina !
Lopuksi vähän historiaa. Nyt vuonna 2015 on tasan 90 vuotta siitä, kun tämä uusitun höyryvoimalaitoksen piippu rakennettiin. Vaikka se oli ”vain” 78 metriä korkea, oli sen muuraaminen melkoinen nähtävyys vuonna 1925. Tätä kuvaa ei tiettävästi ole lähetetty postikorttina, vaikka niin voisi olettaa. Eikä taida postikorttia syntyä myöskään vuonna 2015 ? Ylhäällä oleva työmies ei näytä olevan kovin monissa valjaissa kiinni. Höyryvoimalaitos piippuineen (vanha piippu tupruttaa vielä taustalla) uudistettiin siksi, että voitiin aloittaa sähkön tuotanto lauhdutusgeneraattorilla tehdaskoneistojen sähköistämiseksi entisen suoran turbiinivoiman korvaamiseksi. Vesivoimalaitoksella täydennettiin sähkön tuotantoa ja ilmeisesti ennakoitiin jo tehtaiden laajennuksia. 1938 otettiin höyryvoimalaitoksella käyttöön myös uusi vastapainegeneraattori. Sähköä alkoi sitten riittää myös Äänekosken kylän tarpeisiin.
LÄHTEET:
Saviseppo, Arabian henkilökunnan perhelehti n:o 5-6, joulukuu 1950
Museonjohtaja Pekka Soinisen tiedonanto 17.9.2015
Kari Hämäläisen tiedonanto 19.9.2015
Kustannusosakeyhtiö Otavan arkisto
Jaakko Auer, Äänekosken tehtaat 75 vuotta (1971)
VÄKSY ry:n arkisto, Relanderin kokoelma
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
