”Kun tilipäivä oli, siellä pelasivat miehet korttia, mäntykankaalla. Ei siellä ollut mitään. ”
Koulunmäki 27.7.1934 Karhumäen ilmakuvassa kertoo sen silloisesta syrjäisestä asemasta. Tätä korttia on enemmän tarjolla käyttämättömänä. Postitettuna harvinainen.
Äänekosken Koulunmäen uusi koulu noteerattiin ulkomaita myöten hienona koulurakennuksena. Se oli yhtenä Suomen markkinoinnin kuvana 30-luvun alussa. Sillä oli muutenkin yhtymäkohta itsenäisen Suomen rakentamiseen, sillä eduskuntatalo valmistui samana vuonna, 1931. Suuri kivikoulu oli ylpeyden aihe. Se myös ratkaisi nopeasti kasvaneen Äänekosken kansakoulujen tilaongelmia pitkäksi aikaa. Ensimmäisenä syksynä 1931 oppilaita oli uudessa koulussa 442, joista ekaluokkalaisia 85.
Ekaluokkalaisilla oli saattajia, mutta uuteen rakennukseen halusivat 28.8.1931 muutkin vanhemmat tutustua. Pihalla oli melkoista odotuksen tunnelmaa. Oppilaat toivat omat eväät, sillä kouluruokailua ei tässä uudessa edistyksellisessä koulussa ollut.
Koulutyö päättyi 1939 syksyllä, kun koulusta tuli Sotasairaala 30nn osa. Äänekosken osasto oli lyhennetty virallisesti 2/II /Sota S 30. Sitten koulu pyöri 1940-1944, jolloin uudelleen sotasairaalaa tarvittiin.
Koulunmäen sotasairaalan henkilökuntaa 13.maaliskuuta 1940. Hymy on herkässä rauhan alettua. Kuvassa hoitajien lisäksi kolme lääkäriä, keskimmäisenä 2 norjalaista vapaaehtoista. Lähes kaikki – kuten tämä ja jutun muut kuvat sotasairaalasta ovat Ehderin valokuvaamia.
Sotasairaalan toiminta Äänekoskella alkoi 2.joulukuuta 1939, jolloin ylilääkäri Arvo Vesa nimettiin sen johtajaksi. Joulukuun 11. päivänä sairaalan taloudenhoitaja Aarne Wessman ilmoitti henkilökuntaa olevan 42 henkeä, joista 29 sairaanhoitajia. Lisäksi oli 12-15 lääkintälottaa ja 5-8 Viipurin lääninsairaalan sairaanhoitajaoppilasta. Ylilääkäri oli helsinkiläinen Arvo Vesa ja apulaisylilääkäri Jorma Pätiälä, niinikään Helsingistä – Pätiälän puoliso tuli hammaslääkäriksi ja Vesan laboratorionhoitajaksi. Ylihoitaja oli Ähtärin kunnansairaalan Tyyne Hujanen. Äänekoskelaisia sairaanhoitajia olivat vain Sanni Auermaa ja Toini Juonala. Kanslistina aloitti Matti Vainionpää. Henkilökunta kuitenkin vaihtui taajaan, joten talven aikana oli monia eri ihmisiä. Muunmuassa äänekoskelaisneito Airi Sipinen (myöh. Rytsölä) saapui lottakomennukseltaan 19.helmikuuta sotasairaalan postinhoitajaksi. Tammikuun 18.päivä joukkoon liittyi kaksi vapaaehtoista norjalaislääkäriä: Carl Schultz ja Olav Farnes, jotka tulivat Oslosta, sodan jälkeen he siirtyivät vielä 10.4.1940 Jyväskylään töitä jatkamaan. Sotasairaala 30 käsitti Keski-Suomen osastot niin Jyväskylässä kuin Ääneseudulla ja Jämsän seudulla.
Sotasairaalan huone 7 potilaineen. Huone oli hoitaja Holopaisen vastuulla ja lääkärivastuuta kantoi norjalainen vapaaehtoinen Olav Farnes, jolla on norjalaisperinteiset sukat jalassaan. Jo kolmikymppisiä norjalaislääkäreitä kutsuttiin tohtoreiksi.
Koulunmäen yläaste valmistui 1957. Kansakoulun jatkoluokat muuttivat siihen ja nimi muuttui kansalaiskouluksi.
Myös tämä toinen Koulunmäen koulurakennus oli suuri ja merkittävä rakennus, vaikka tyyli oli jo modernin laatikkomainen. Rakennusten välissä oli runsaasti lääniä, kuten tästä vuoden 1961 Karhumäen ilmakuvasta näkyy. Kortti on melko harvinainen, joskin harvinaisempia ovat ne Koulunmäen kortit, joissa ei vielä näy kuin yksi koulu.
Suuret ikäluokat lisäsivät tilatarpeita ja ala-asteen ja ylä-asteen väliin rakennettiin 1978 matala lisärakennus 70-luvun tyyliin. Samalla vanha koulu remontoitiin. Ylimpään kerrokseen rakennettiin auditorio, joka taas tilanahtauden vuoksi purettiin vuonna 2001. Eivätkä remontit tähän loppuneet, mutta tämä Ramin kortti -tarina loppui.
Lähteet:
Kansallisarkisto
Urpo Sparf: Äänekosken satavuotias koululaitos
Marjatta Tuomolan (Laihia) kokoelmat
Väksyn kokoelmat
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Eipä ole hirveästi muuttu nut saman laiselle näyttää melkein vieläkin