Äänekosken hautausmaa on perustettu 1899 edellisvuonna ostetulle tontille ja vihitty käyttöön syksyllä 1901. Se oli melko lailla metsää, vain pieni aukea siinä keskellä. Kirkolle – tai virallisesti rukoushuoneelle hankittiin yläpuolinen maapala jo 1902, jonne kirkkoa alettiin rakentaa 1906. Viirissä on vuosi 1907 -ensimmäisen jumalanpalvelus kun oli jouluna 1907. Kirkko valmistui 1908. Arkkitehti Yrjö Blomstedt teki kyseiset piirustukset jo 1902, joten tähtäin oli alunperinkin omassa kirkossa. Vuonna 1968 se paloi tuhopoltossa ja purettiin lopulta 1970. Hautausmaan ensimmäinen haudattu oli Mämmenkylän Jaakonautiolta Taavetti Venäläinen (vrt. Ramin kortit 36). Hautapaikka maksoi 2 mk + toimituskulut 1 mk, josta kirkkoherran toimitus 96 penniä.
Vuonna 1938 valmistui suihkukaivon pronssiveistos ”Paimentyötön sunnuntai”, joka on sääksmäkeläisen kuvanveistäjän, Elias Ilkan teos. Patsashanketta varten kerättiin rahaa mm. näillä A.Ritasen valokuvaamon korteilla, joissa ei ole taustaosoitepainatuksia eikä niitä juuri olekaan lähetelty postissa. Yhä melko yleinen kortti kotikokoelmissa.
Hautausmaata laajennettiin 1931-32 ja uudemman kerran 1957-58, jolloin hautausmaa laajeni eteläpuolelle ja vanha raja-aita purettiin. Lisäksi uuden kirkon (1973) rakentamisen yhteydessä muuteltiin alueen käyttöä varsinkin ranta-alueelta ja koillisosalta sekä vuonna 1979, jolloin katosi koillisnurkkauksen syvä notkelma. Hautausmaata on ”laputettu” eli merkitty poistettavia hautoja/hautamuistomerkkejä mm. vuosina 1975, 1982 ja 1989. Lopulta poistettuja on ilmeisesti satoja.
Hautausmaan vanhan osan puusto on kasvanut osittain vanhan tavan mukaan eli omaisten tekemien tunnistusistutusten myötä (koivu, pihlaja). Vuoden 1932 kevääksi aiottiin tilata Harvialan taimistolta 60 poppelia ja 40 vaahteraa sekä runsaasti ruusupensaita. Kuvien perusteella vanhan ja uuden osan välisellä käytävällä on kuitenkin molemmin puolin koivuja. Vanhin tieto on kirkon edustan koivuista, joita istutettiin vuonna 1912.
Vuodesta 1981 haudankaivuuta on tehty koneellisesti. Sitä aiemmin hauta luotiin usein umpeen perinteisesti suruväen osallistuessa lapiointiin.
Lähteet
Pirjo Pennanen/Keski-Suomen museo: Äänekosken hautausmaan inventointi 1990
Urpo Sparf: Äänekosken seurakunta 1907-1987 (2007)
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Kun näkee vanhan Åånekosken kirkon,niin, tulee kyynel silmään. Niin monesti siellä käytiin lapsena vanhempien ja isovanhempien kanssa, Varsinkin, kun isäni vanhemmat tulivat Tampereelta. Aina mentiin Sunnuntaikirkkoon, Lapsena aina ihailin kuvassa näkyvää suihkulähdettä. Tänään sen läheisyydessä ovat isäni, isovanhempien, muiden sukulaisten ja entisten naapurien ja joidenkin silloin nuorten tuttavien haudat. Sinne minäkin jonain päivänä menen vanhempieni viereen. Itse olen nyt 62-vuotias ja nämä Raimon kuvat ovat monet minulle osin tuttuja. Kiitoksia toimitukselle. T. Helena Välilä(os. Aravesi)