Sodanjälkeiset ikäluokat, Korean suhdanteet ja laajentuva Neuvostoliiton kauppa nostivat 50-luvulla toiveet korkealle, varsinkin kun Suomi oli olympialaisten myötä saanut paljon kansainvälistä huomiota ja ns. kontakteja. Kuvaavaa on, että tässäkin esitettyjä ilmavalokuvia ottanut Karhumäki Oy muuttui ensin 1951 Karhumäki Airways-nimiseksi kun ulkomaanlennot Ruotsiin ja Nizzaan alkoivat, ja nimi muuttui 1957 vielä helpommin lausuttavaksi KAR-AIR – yhtiöksi. Väestö, tuotanto ja liikenne kasvoivat ja loivat uutta kysyntää. Suolahden siihen asti vieroksuttu takamaa alkoi kiinnostaa niin kauppalaa kuin rakentajia. Kyllähän asuinkerrostaloja oli jo 50-luvulla noussut pääkadulle, Keiteleentielle (ks Ramin kortit 107), ja vanhempia 2-3 -kerroksisia puukerrostaloja säestivät niin Pörssitalo, Seurahuone kuin Väisäsen talotkin sekä Säästöpankin kerrostalo. Komein taisi kuitenkin olla Suolahden kauppalantalo (1927, ks. Ramin kortit 70). Moderni asuinkerrostalobuumi tuli kukkaansa 60-70-lukujen vaihteen molemmin puolin Suolahdessa, kun Koulukadun-Hopeapajunkadun kuusikerroksiset tornit nousivat vajaassa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan rakennettiin myös Suojarinteeseen liittyvät kerrostalot.
Koulukadun ja Hopeapajunkadun (Puistokadun) kerrostaloalue on tunnusomainen Suolahdelle. Näissä kahdessa ensimmäisessä kuvassa alue on pelkkää peltoa. Tämä kuva on vuodelta 1964 ja Lastaajankadun ensimmäinen kerrostalo on miltei valmis huoltoaseman vieressä. Kaksi huoltoasemaa täällä ”laitakylällä” kertovat jo autoistumisen alkaneen. Ostokeskus (1967) ei ole vielä parkkipaikkoineen muotia tukemassa.
Nyt tarkkana. Tässä on kaksi samankaltaista korttia peräkkäin. Molemmissa näkyy jo Lastaajankadun toinen kerrostalo, mutta Koulukadulla toisessa ovat valmiina vasta kaksi ensimmäistä kerrostaloa. Se on otettu vuoden 1970 kesällä. Toisessa on jo lähes valmiina seuraava kerrostalo – kuva vuoden 1971 kesältä. Ja oikein huomaavaiset näkevät 1956 palaneen Seurahuoneenkin kohdalle kohonneen kerrostalon. Kukahan selittää torikioskin kohdalla täysin kuivahtaneen reunuspuun ?
Keskustan kerrostaloalue pystytettiin 1968-1977. Hopeapajunkadun kerrostalo suunniteltiin jo 1966. Vuosien myötä ovat puut kasvaneet ja 90-luvun puolivälissä maisemat maankamaralla olivat jo kovasti vihertyneet.
Tämä ilmakuvakortti on vielä ajalta, jolloin ei ollut liikenneympyröitä – mutta muutoin pääkadun risteyksissä on jo muutoksia. Mielenkiintoinen kuva Suolahdesta sikäli, ettei autoja näy juuri ollenkaan – ei edes vielä toimivan Alkon edessä. Ravintolan eteen on kuitenkin jäänyt kymmenkunta ajoneuvoa, jotka eivät ilmeisesti aamuvarhaisena kuvausajankohtana liity enää liikkeessä asiointiin. Tukkilauttoja muuten yhä lipuu Suolahdessa.
Lähteet:
Karhumäen veljesten historiasivut: http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/collection.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23veljekset_karhumaki_kokoelma
Niilo Karhumäki: Karhunahas
Raimo Lahtinen: Veljekset Karhumäki Oy:n värillisistä ilmavalokuvakorteista (2008,omakustanne)
Aada Mustonen ja Sini Saarilahti: Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012–2014, Äänekosken seutukunta, inventointiraportti (2014).
****
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
