RAMIN KORTTI NRO 36
Vanhin Äänekoski viidestä näkökulmasta: Häränvirta
Wessmanin sarjan harvinaisin kortti on tämä Häränvirta-aihe nrolla 1116. Siitä on tiedossa vain tämä yksi kortti – sekin kansanopistolaisten lähettämänä 20. joulukuuta 1903 – siis jotakuinkin tasan 100 vuotta sitten. Toini ja Signe toivottavat sivulauseessa paltamolaiselle frouva Lina Ikoselle joulua, mutta tärkeintä on kertoa kuinka kylmä on ja miten he pääsevät huomiseksi Tampereelle.
Häränvirta näyttää aika erikoiselta ja vanha liistekatiska vielä korostaa muinaista kuvaa matalasta virrasta. Ilmeisesti kuva on otettu Ääneniemen puolelta, jostakin Mörtin yläpuoliselta rannalta yli virran hautausmaalle päin lounaaseen. Siis sieltä missä nyt on uusia omakotitaloja.
Kortissa on painovirheenä jääneet ä:n pilkut pois ”Äänekoskesta”. Huomattavaa on, ettei Häränvirrasta käytetä toista historian sivuilla esiintynyttä muotoa ”Häränkurkku” tai ”Häränkulku”. Virtahan tuo paremmin olikin, koska suurimman osan ajasta vettä ei tahtonut riittää edes kosken myllyihin ja Häränkurkun perkaukset olivat vielä edessä.
Tehtaan ja sahan vaikutus ei vielä näy siinäkään, että tukinuiton ohjauspuomeilla olisi rajattu laiva- ja veneliikenteelle omaa ”kaistaa”. Myöhemmin säädettiin kyllä tarkat nopeusrajoituksetkin, kun moottoriveneiden nostattamat aallot kävivät vaarallisiksi muillekin kuin mattopyykkäreille.
Hautausmaa Mullinmäelle on vihitty 19. lokakuuta 1901. Hakemus kirkosta ja seurakunnasta oli edellistalvena laitettu vetämään – kansanopiston uusi johtaja (1900–1911) kolmikymppinen pastori Frans Niemi (myöhempi Äänekosken kirkkoherra) asian hoitajana. Ensimmäinen haudattava oli mämmeläinen Taavetti Venäläinen, joka kuoli lokakuun puolella ja haudattiin 3. marraskuuta 1901.
Häränvirran ja Mullinmäen yhteys lienee aika selvä. Mullihaan merkit näkyivät vielä 1960-luvulla, kun hautausmaan rinteiköstä löysi haassa viihtyviä kasveja. Nimityksen syntyä voi verrata Pukkimäkeen, joka sai nimensä siellä lyhyehkön aikaa laiduntaneista Ritasen pukeista.
Kenen nämä mullit ja härät sitten olivat? Ennen hevosia keskiaikaisessa Hämeessä oli kyllä vetojuhtina härkiä, mutta täällä erämaassa se lienee harvinaista monestakin syystä. Hautausmaa-alueen myi Piilolanniemen suurtila Heikkilä – sieltä siis mullien isännät ja ehkä joskus ihan härkien, kun olivat niin vielä kaukana asutuksesta?
”Mullivirta” ei tainnut kuulostaa riittävän mullistavalta ja nimitystä kehitettiin häristä – tarina kertoo jonkun elikon virran häränsilmiin hukkuneenkin. Mutta enemmän siihen on vuosikymmenien varrella hukkunut nuoria miehiä. Kansallista mielenkiintoa se sai, kun kotimainen koko illan elokuva Joki (2002) hukutti virtaan nuoren (fiktiivisen) naisen Väinämönkadulta.
Lähteet: Urpo Sparf: Äänekosken seurakunta (2007)
Raportti hautausmaan vihkiäisistä:
”Ei ole ennen nähtynä Äänekoskella niin suuria kansan paljoutta kuin (…) hautausmaan vihkiäisissä. (…). Olihan se monelle harwinainen, useimmalle ensimäinen elämässään. Kun tehtaan sekakööri oli laulanut ”Mä kuolon tietä kuljen waan, ain’ kohti hautausmaata” j.n.e. (…) Kuulijakunta näyttikin wakawuudella käsittäwän hetken tärkeyden ja Herralle pyhitetyn pellon tarkoitusperän, kohdistuen kukin omaan itseensä.” (…) Hartain mielin toiwoi herra rowasti, että tämä Äänekosken hautausmaa synnyttäisi läheisyyteensä kirkon. joka pyytää walmistaa kelwollisia siemeniä tähän Herran peltoon. (…) Rowasti Stenroth on ennen perustanut kaksi kirkkoa: Pylkönmäelle ja Konginkankaalle. Toiwottavasti saanee hän wielä wihkiä kolmannenkin ja sen Äänekoskelle, sillä eihän kaksi mene kolmatta. ” (…)
(sanomalehti Suomalainen 30. lokakuuta 1901)
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
