RAMIN KORTTI 39
Kun Sauli Alahuhta tilasi kuultokuvia Gallen-Kallelasta
Tämä kortti on ajalta (1965), jolloin Parantalankoski oli pitkälti samanlainen kuin nykyisin. Lähettäjä opettaja Sauli Alahuhta on toivonut Parantalan koululle Gallen-Kallelasta kertovaa kuultokuvasarjaa.
Alahuhta tunnetaan erityisesti Hietaman nuorisoseuran pitkäaikaisena puheenjohtajana ja teatterin kantavana voimana 1962–1997, mutta satunnaisesti myös lavastajan hommista Äänekosken teatterissa. Parantalan koulun opettajana Sauli oli 1962–64, sitä ennen Sumiaisissa 1956–62 ja sen jälkeen Honkolassa 1965–1989, eläkkeelle asti.
Honkolan koululla treenattiin teatteria tietenkin ja mm. Adalmiinan helmen ja Pekka Töpöhäntä -näytelmien katsomossa olivat myös monet muut Äänekosken koulut. Salakassa Myllyntuvan omakotitalossa sitten kuolema otti 2004 tämän Ylihärmässä syntyneen ja Kajaanissa opiskelleen monen tunteman miehen.
VOISI MELKEIN arvella, että nimikoimaton korttikuvakin on Alahuhdan ottama. Tässä perin harvinaisessa kortissa ei nimittäin ole mitään taustamerkintöjä korttipainatuksia lukuun ottamatta.
Kuva 60-luvun puolivälistä (?) on Äänekoski–Saarijärven tieltä Pyhäjärvelle. Tällä kohdalla puhdas ja kalaisa Pyhäjärvi laskee Kiimasjärveen Parantalankosken kautta.
Kun koskea kunnostettiin uutta voimalaitosta varten, sattui erityisen vesirikkaana tulvakesänä 1957 murtuma, jossa väliaikainen pato sortui ja Pyhäjärven vedet syöksyivät koskesta Kiimasjärveen – jonka pinta nousi parissa tunnissa 60 cm. Siinä rikkoutui vanha vesivoimalaitos paineputkineen ja uuden maantiesillan (1956) penkereet sekä sortui uittoränni. Sen sijaan uusi rautatiesilta (1955) säilyi tuurilla lähes vaurioitta.
Uusi Suolahti–Haapäjärvi-rautatie oli pitkään valmis muuten, mutta juuri Parantalankosken ylittävästä sillasta käytiin pitkä taistelu ennen kuin se rakennettiin. Maanomistajien mielestä silta pilasi maiseman, mikä on kyllä totta, jos katsoo vanhoja kuvia Parantalankoskesta.
Parantalankosken voimalaitoksen omistaa nykyisin Koskienenergia Oy, jossa osakkaana on Ääneseudun energia Oy.
PYHÄJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY (pato 1960) loppui vuonna 1991, kun Pyhäkosken padosta avattiin virtaama Lumperoiseen. Näin jälleen Pyhäkoski täyttyi ja maisema ennallistui jopa hienoksi retkikohteeksi, kuten paikallislehdissä silloin kerrottiin.
Pyhäjärven padon ja Parantalankosken voimalaitoksen nosto vedenkorkeuteen oli reilu metri, joten aivan valtava ei vaikutus ollut eikä Parantalankosken virtaama juuri heikentynyt. Ehkä juuri tästä syystä Pyhäjärvessä on ollut edelleen hyvä kalakanta, jossa siikaa, muikkua, järvilohta ja taimenta on saatu aivan viime vuosiin asti. Moni on puhunut erämaisesta järvestä, mihin helposti löytää syyn myös vähäisestä asutuksesta sen rannoilla.
”Pyhä” –nimitys juontuu varsin kaukaa, sillä tarinoita on tallella lappalaisista, jotka ahdistivat Pyhäjärvelle keskiajalla Hämeestä tulleita kristillisiä kalastajia mm. monenlaisin taioin ja loitsuin. Esimerkiksi lahnasaaliin vähentymistä pidettiin lappalaisnoidan aikaansaannoksena.
Järvellä on myös Palaavalahti samoin kuin Saarijärvellä ja siihenkin on yhdistetty pyhän palavaa ”palvontaa”. ”Kassa”-kivi itärannalla juontuisi hämäläisestä eränkävijäsuvusta ja Hässössaaren kärääkivet muinaisesta eränkävijöiden tuomionjakopaikasta.
Lähteet:
Laila Alahuhta, Rovaniemi
Kertomus Parantalankoskesta (2002), Antero Mankki
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
