RAMIN KORTTI 42
Tampereelta tuli pankki ja pankkiin kahvila
Suolahden pääväylällä, Satamakadulla, aloitti 1918 Tampereen Osake-Pankki jyhkeässä kivirakennuksessa puista Kansallis-Osakepankin (KOP aloitti myös 1918) taloa vastapäätä, välissä nykyisin kulkee Asemakatu. Toisessa Satamakadun suunnassa oli heti Simo Niemen kaupan jälkeen Yhdyspankin rakennus (1916).
Koska vastaperustetun Suolahden Tehtaat Oy rahoitti toimensa Tampereen Osake-Pankin kautta, outo pankki löysi tiensä Keiteleen pohjukkaan. Suolahden teollistumisen isän, Elieser Johanssonin poika, Arvo Kaila, siirtyi Yhdyspankista Tampereen Osake-Pankin johtajaksi. Kivitalo oli moderneinta koko kylässä.
Lähes yhtäaikaisesti alkanut pankkikilpailu oli melko reipasta kylän kokoon nähden. Yhdyspankki muuttikin Äänekoskelle, kun sinne rakennettiin 1931 Viiskulmaan vielä isompi kivinen pankkirakennus. Pörssitalo siirtyi KOP:n haltuun jo 1928.
Tampereen Osake-Pankin talossa ollut kahvilakin sai Pörssikahvilan nimen. Sittemmin Pörssitalo sai vielä yhden arvokkaan käytön kun pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen valtion alkoholiliike 10. kesäkuuta 1932 avattiin. Harvinaislaatuisen Pörssitalo-kivirakennuksen purkaminen 1970-luvulla lienee yksi suurimpia syntejä Suolahdessa.
POSTIKORTTI ON sattuvasti vuodelta 1923, jossa Pörssitalon kahvilan ja pankin kyltit ovat esillä. Katua eteenpäin vasemmalla siintää Niemen kauppa ja Yhdyspankin talo (talossa 50-luvulta Hotelli Keitele) sekä sen jälkeen Suolahden Osuuskaupan (per. 1915) pääty. Suolahden asemalle pääsee kuvanottajasta heti oikealle.
Valokuvaaja on Frans Kalin (myöh. Kalivaara), joka on painattanut korttiin ”Äänekoski”-nimen, sillä Suolahti kuntana (kauppalana) syntyi vasta 1932. Vanhassa Äänekoskessa siten ollaan.
Kaukana Satamakadun oikeassa laidassa häämöttää kaksi tyttöä, joista vaaleapukuinen on Aino Viik, os. Siekkinen. Korttia tavataan yhä muutamia. Ilmeisesti se on aikanaan ollut suosittu, sillä monet laivalle tai junalle menijät piipahtivat Pörssikahvilassa virkistäytymässä odotellessaan ja ostivat tämän kortin muistoksi tai laittoivat tervehdykseksi.
Lähteitä: Jorma Heiskasen kirjoitukset Pässinrata 2000 ja 2007. Jorma Vilmi, Äänekosken-Suolahden historia (1991)
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Samassa rakennuksessa oli muistaakseni aikoinaan myös sotilaspiirin esikunta ja myöhemmin rautakauppa.