Sankaripatsaat Äänekoskella
Äänekosken hautausmaalla ovat kahdet sankaripatsaat. Toinen on suojeluskunnan pystyttämä vuoden 1918 kolmelle sotauhrille ja toinen 1957 pystytetty kaikkia vuosien 1939-44 kaatuneita kunnioittava patsas. Patsastoimikunta kutsuttiin koolle Niilo Katilan johdolla ja luonnos pyydettiin neljältä kuvanveistäjältä – joukossa mm. Hannes Autere ja Eila Hiltunen. Neljä luonnosta olivat esillä huonekaluliike Lallin ikkunassa (vrt. Ramin kortit ). Voittajaksi tuli Sotkamosta Helsinkiin muuttaneen Jooseppi Mannisen äidin ja pojan kuvaus haudan äärellä. Jalustassa ovat kaikkien 191 kaatuneen nimet. Kaksi vuotta aiemmin oli kirkkopihaan pystytetty Karjalaan jääneiden vainaijien muistomerkki.
Postikorttina ei vuoden 1918 patsasta juuri näe, vaikka Albin Aaltonen on ilmeisesti joskus 50-luvulla siitä kortin teettänyt. Toisaalta ei vuoden 1957 sankaripatsasaihettakaan ole juuri liikkeellä. Kirkon värikuvissa yli kymmenen vuotta myöhemmin – osana Äänekosken moderneja matkailuesittelypostikortteja – on se toki etuosan täytteeenä. Niistä kuitenkin näkee, että puutarhuri teki vuonna 1957 melkoisen työn korottaessaan sankarihaudan alueen tasaiseksi Mannilan puretusta navetasta saaduilla porakivillä, jotka alun perin ilmeisesti olivat poratut Äänemäen rinteestä.
Pitkäaikainen äänekoskelaisvalokuvaaja Ehder tavoitteli tunnelmaa joulun aikaan kuvaamalla sankarihautojen ristejä yöllä. Varsin vaikuttavassa kuvassa näkyy myös kirkon hahmo oikealla. Kuva lienee otettu pian sotien tai sodan jälkeen 40-luvulla. Tämä postikortti on myös erittäin harvinainen.
Tämä vuosien 1939-44 sodissa kaatuneiden muistopatsas oli pitkään harkittu ja vähemmän sotaisa. Postikorttina harvinainen – kulkeneita ei tunneta. Patsaan vihkimisjuhlien kutsukortteja, joissa on kannessa valokuva kirkosta, on joitakin tallessa. Tapahtumassa oli suuri yleisömäärä, mikä vihjaa kutsukorttien tulleen talletetuksi. Kutsukortin valokuva ei muuten ole kopio mistään tunnetusta postikorttikuvasta, joten sen on kortin teettäjä vaivaa nähden ottanut tarkoitusta varten.
Pystysuuntainen värikuvakortti Kuultokuvan numerolla 1400 (vrt . Ramin kortit 77) on varsin tyylikäs otos kirkosta, jonka etualalla sankaripatsas on selin. Kortti on hyvin yleinen.
Viimeisenä Äänekosken sankaripatsaan korttikirjosta ovat nämä kaksi monikuvakorttia – molemmat jo uuden kirkon (1973) ajalta, ”Äänekoski” on Henrik de Heijn 1980-luvun tuotantoa, PR-korttisarjassa numerolla 133105-1 ja ”Terveiset Äänekoskelta” Jouni Oksasen kuvaama ja vuonna 2000 Art Jonesko Ky:n Offsetpaino Tuovisella painama. Kuten huomaa, näkökulmat eri kuvaajilla ovat erilaiset. Joneskon kortti ei ole aivan helposti saatavilla, mutta Heijn kortteja kyllä on tarjolla paljon.
Lähde: Urpo Sparf: Äänekosken seurakunta (2007)
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
