Keiteleenpohjukka neitseellisenä
Tämä epämääräinen kortti lienee varmistunut maisemakuvaksi suolahdesta Keiteleen pohjukassa. Epämääräinen se on siksi, ettei tunnistettavia rakennuksia juuri ole. Ilmeisesti Sörkänmäen suunnalta on katseltu uuden rautatien suuntaan ja Möljä hiukan näkyykin. Kuva on perin vanha – ehkäpä vuosisadan 1800-1900-vaihteen tienoilta, sillä siinä ei näy Kukkulalla nuorisoseurarakennusta (1909) eikä rautatien paria varastorakennusta lukuun ottamatta Makkaralahdella tai Sörkänrannassa mitään. Etualalla näkyy kantoista kaskea ja alempana rantapeltoja. Epäselvää on, onko järvessä tukkilauttoja vai onko kyseessä vain vesijättömaata ja niittyjä ? Ehkä ollaan juuri siinä vaiheessa, kun Suolahden joka rannalle tuli veisto- ja sahayrittäjiä tekemään lankkua, parrua ja lautaa ikihongista, joita Keitele kellutti rautatiepäätepisteen lähelle ? (vrt. Ramin kortit 20)
Kaksi korttimallia ovat samasta kuvasta. Toinen, mustavalkoinen, on ilmeisesti aavistuksen vanhempi, vaikka niitä on tavattu kulkeneena myöhemmin, vuosien 1911- 1920 välillä. Käsin väritettyä versiota on tavattu 1909-1911. Käsinvärjäys lienee tapahtunut niinkin kaukana kuin Helsingissä tai jopa Saksassa. Kustantajan leima takana on KN ja sarjanumero 1. Taustapainatuksena on ”Union Postale Universelle, CARTE POSTALE” . Värikortin erottaa takaa siitä, että kustantajaleima ei ole mustavalkokortin tapaan vaakasuunnssa vaan käännetty pysty ja lisäksi ”Suolahti” – tieto on painettu taakse eikä etupuolelle, kuten mustavalkoisessa. Ehkäpä värittämisellä yritettiin postikortin avulla korostaa Suolahden luonnonkauneutta uutena matkailukohteena vielä kun se oli luonnontilassa ?
Lähde: Jorma Heiskasen tutkimukset.
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Ramin kortti 93. Näkymä on mitä ilmeisimmin Pässinmäeltä aivan 1900-luvun alusta. Pässinmäkeä ei ole vielä madallettu ainakaan tästä kohdasta. On kuitenkin mahdollista, että mäestä on ajettu jo soraa ns. pässinradan pohjaksi. Kapearaiteinen rata otettiin käyttöön 1900. Yhden teorian mukaan Sörkän puolella kohoava mäki olisi radasta saanutkin nimensä (rata taas pässi-veturista). Toisen perimätiedon mukaan ns. honkaherrat pitivät mäessä pässejä/pässiä. Suuri määrä soraa vietiin mäestä myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen, kun Sääksniemeen rakennettiin pitkä Mäntän laituri. Korteissa näkyy vastarannalla mielestäni möljä, joten rautatieasemakin on olemassa (jotain näkyykin puiden välistä). Etualalla on peltoa Mäkisenniemessä, myöh. Lastuniemi, joka kuului varmaankin Anton Mäkisen taloon (Mäkisellä myös maakauppa, myöhemmin Mäkinen poliisi ja vanginkuljettaja). Lahdella kelluvat tukit taitavat kuulua honkaherroille, jotka Lastuniemessä ja muuallakin rannoilla veistivät rakennuspuita. Riihijärven saha aloitti 1906, joten voivat tukit liittyä siihenkin. Tosin Ali Riihijärvi asui ainakin 1905 jo Suolahdessa, ehkä vähän aiemminkin. – J. Heiskanen