Keskimaa
Kun kauppa käy niin liikkeitä nousee. Vaikka Äänekoskella oli jo osuuskauppa ollut vuodesta 1904, syntyi Kauppakatu 5:een, ns. Kyyrän taloon, toinen osuuskauppa. Jyväskylän Osuusliike osti kirvesmies (Juho?) Hämäläiseltä pienen puurakennuksen 1921. Siihen kunnostettiin yksi myymälähuone ja myymälänhoitajalle asuttavaksi keittiö ja kamari. Melkein vastapäätä muutti Äänekosken osuuskauppa 1924, ostamaansa Tuomas Kumpumäen kaksikerroksiseen kaupparakennukseen.
Miksi osuuskauppoja piti olla kaksi ? Osuuskauppaliike alkoi yhtenäisesti 1904 ja keskusliikkeenä toimi Suomen Osuuskauppojen keskuskunta, SOK. Vuonna 1917 kuitenkin oltiin osuustoiminnasta niin selkeästi kahta mieltä maaseudun ja kaupunkien kasvaneen työväen välillä, että työväki perusti oman Osuuskauppojen tukkukaupan, OTK:n – ja SOK jäi ns. pellervolaiseksi liikkeeksi. Keski-Suomen suurin OTK-lainen osuusliike oli rautatieläisten alun perin perustama jyväskyläläinen Osuuskauppa Mäki-Matti, johon Äänekosken ja Suolahden osuuskaupat sulautuivat 1965. Mäki-Matti olikin pitkään Keski-Suomen suurin osuuskauppa, mutta sen taru loppui 1983 sen sulauduttua Elanto-Eka-Tradekan surullisesti päättyneeseen tarinaan, ja Keskimaasta tuli suurin. Pieni sivupolku oli välillä myös Keskimaata suurempanakin toiminut Osuuskauppa Ala-Keitele 1958-1983 (ks. Ramin kortit 77).
Jyväskylän osuusliike (Osuuskauppa-sana muuttui 1920) aloitti Äänekoskella ei-vasemmistolaisen osuuskauppatoiminnan. Jo 1919 se oli avannut myymälän Suolahteen – muuten, sekin samanlaisella kulmaovi-idealla, kuin pääliikkeellä Jyväskylässäkin. Vuonna 1928 nimi muuttui Osuusliike Keskimaaksi. Harvinaisessa kuvassa näkyy kyltissä, että kyse on Jyväskylän osuusliikkeen myymälästä n:o 4 (siksi kuva lienee vuodelta 1926). Pääovi aukeaa suurin piirtein kohti Härkösen kahvilaa. Myymälänhoitajana oli Mattila, myyjänä Olga Lesonen. Tätä kuvaa on varmasti lähetetty postikorttina, mutta yhtään ei ole sattunut käsiin eikä kuvaajasta ole tietoa. Toinen vastaava kuva on 20-luvun lopulta ja siinä kaupan edessä näkyvät myös em. henkilöt.
Keskimaa oli siis aluksi pieni. Jyväskylässä pitivät hieman epävarmana sivuliikkeen menestymistä Äänekosken ilmastossa ja siksi oltiin nihkeitä sijoittamaan remontteihin rahaa. Vasta vuonna 1935 sitä edelleen remontoitiin niin, että siihen saatiin 8 tulisijaa. Silloin liike käsitti sekatavara-, ruoka- ja maito-osaston, käsivaraston, kellarin ja myymälänhoitajan asunnossa oli keittiön lisäksi nyt 2 huonetta. Vuonna 1940 rakennettiin jykevä tiilinen varastorakennus saunoineen tontille ja ympärille laitettiin tiheä lauta-aita. Jo 1942 avattiin Yhdyspankin talossa vaatetusmyymälä, kun omaan taloon ei enää kaikki mahtunut. Vuonna 1939 alkaen myymälänhoitajana toimi Emil Arvid (Arvi) Louhisalo hoitaen tehtävää aina vuoteen 1954. Hyvänä apuna myymälänhoidossa oli Elli-rouva, joka hoiti myymälää myös yksin sotavuosina Arvin ollessa palveluksessa. Heillä oli erityisen hyvät välit maaseudun isäntiin, jotka ostivat Keskimaan takapihalla useita traktoreita.
Keskimaan ulkonäkö muuttui melkoisesti 30-luvulla, kun kulmaovi katosi ja isot näyteikkunat laitettiin. Emil Arvid ja Elli Louhisaloista tuli kuvanottovuonna 1939 myymälänhoitajapari. Moni traktoritoive ja maitohinkki täyttyi heidän välityksellään Äänekoskella.
Keskimaan rakennus ennen purkamistaan syyskuussa 1962. Vieressä oleva Halosen liikerakennus purettiin niinikään ja uusi valmistui tarkalleen 14.9.1962 (vrt.Ramin kortit 81). Vasemmalla tiilisen ulkorakennuksen pääty – ahtaalla tontilla. Postikorttikuva on harvinainen – ehkäpä Albin Aaltosen alun perin näppäämä ?
Lähteet:
E.A. Louhisalon ja J.A. Leppämäen selvitys Osuusliike Keskimaan 30-vuotisjuhlajulkaisua varten. Tuula Dahlblomin arkisto.
Lasse Kangas: Kauppaneuvosten aika, Pekka Prättälän ja Kalevi Liukkosen vuodet Keskimaassa 1960-2000.
Biografiakeskus: Kauppaneuvos Erkki Luoto (1905-1980)
https://www.s-kanava.fi/web/s/s-ryhma/historia
Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
