Ramin Kortit 99 – Sympaattinen Kosken onkija

Kosken onkija

Tämä sympaattinen postikortti on varsinainen symboli Äänekoskesta: yksi isäntämies on päättänyt saada lohen tuosta vaan ilman ihmeellisempiä vehkeitä. Äänekoski olikin erittäin rikas koski ja yksikin yritteliäs mies sai siitä sellaisia määriä lohta, että elätti perheen.

Näin oli ainakin vielä heinäkuussa 1894, jolloin eräs etelän urheilukalastaja teki oitkään unelmoimansa kalastusmatkan Keski-Suomeen ja totesi, että Äänekosken koskien ”forellirikkaus on lähes satumainen”. Syy tähän oli kirjoittajan mielestä siinä, että Kalle Piilonen, joka omisti kaikki koskien kalastusoikeudet oli kieltänyt verkot ja katiskat sekä kitkenyt kaikki salakalastajat. Kello 11 aikaan aamulla vieraat lähtivät koskeen koittamaan. Urheilukalastaja Kalle Piilonen käytti viitasaarelaisen Hanellin tekemää lusikkauistinta ja vieras tuoretta salakkaa Salmo Salar-uistimessaan. Puolessa tunnissa tuli keskellä päivää 22 parin kilon lohta, joita sitten Piilolassa syötiin monella tapaa laitettuna. Iltakuudelta miehet menivät taas koskelle, tällä kertaa perhostelemaan, ja nyt tuli 34 lohta.  Välillä vieras kävi Keitele-laivalla Huopanankoskilla ja tuli sitten takaisin Äänekoskelle, jossa kokeili onneaan iltapäivällä 5.elokuuta Kapeenkoskella – sielläkin tuli muutama forelli, suurin 7-kiloinen. Vapa, jota kertomuksessa kuvataan oli samanlainen kuin mitä tässä postikortissa: 5-7 metrinen vajaan sentin paksuinen vapa, jossa kellonnaru siimana.

Kortti ei ole niin vanha kuin edellinen kertomus. Kuvassa näkyvät Hiskinmäen työväenkasarmit, valkoinen ja punainen silta ja rantapuiden läpi kirkon tornikin. Korttia on tavattu kulkeneena  1915 ja 1917.  Kortin takana on painettuna ”Alle Wessman, Äänekoski”, joten se on tutun kauppiaan kustantama. Wessmanhan oli jo kaksi suosittua Äänekoski-korttisarjaa teetättänyt (Ramin kortit 34-37 ja 51) ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tällä kertaa kortissa ei ole numeroita, joten lienee se yksittäisen kuvaajan hupiotos, jonka kauppias on äkännyt hyväksi korttiaiheeksi ?

Edelläolevaan johtopäätökseen johdattaa myös se, että tämä toinen kuva samasta tilaisuudesta vihjaa pienen porukan päähänpistosta. Toisella kivellä seisoo apumies saappaissaan, mutta myös kuvattavaksi kuuluva renkimies. Takana rantapusikossa on vielä kolmas kaveri tai ilmeisesti poikanen. Samalla selviää reitti kosken kivelle. Takana näkyy nyt Äänekosken aseman lisäksi valmis kansakoulurakennus (1911). Näin korttia ei ole voitu painaa vielä ensikymmenellä.

Seuraava kortti on sitten jo ammattikuvaaja Frans Kalinin ottama, jälleen jotakuinkin samalta niemeltä. Nyt ollaan vuodessa 1927, mutta edelleen touko-kesäkuulla kosken ollessa komeimmillaan. Kovin paljon eivät näkymät vielä ole muuttuneet. Näitä kortteja on vielä joitakin liikkeellä keräiltäväksi.

Ehkä joitakuita kiinnostaa tarkempi kuvauspaikka. Sitä varten tässä on vuoden 1895 kartta Äänekoskesta, jonka perusteella voi haarukoida kameranjalan paikkaa alajuoksun itärannalla. Karttaan on piirretty tulevan voimalaitoksen ja papaeritehtaan paikat, jotka sitten suurin piirtein toteutuivatkin. Mielenkiintoisin kohta on Äänekosken myllyn sijainti kovimman kosken länsirannalla – suurin piirtein postikorttikuvien vasemmassa reunassa. Korttikuvissa sitä ei näy, sillä suuri mylly siirrettiin jo ennen vuosisadan vaihdetta Viiskulmaan ja tunnettiin nimellä Käpän mylly vuoteen 1935 jolloin se purettiin

Jaa, kuka tuo kivellä onkiva mies on ? Liian nuori Kalle Piiloseksi, ehkei sähkömies Timdahlkaan. Mutta voi myös olla, että on naamioitunut muhkeilla tekoviiksillä, koska viikset eivät enää olleet niin suurta muotia kuin 1900-luvun alussa. Kuvaaja voi hyvin olla Otto Hyvönen, mutta pitkänä miehenä ei onkija. Kylässä oli monia sopivia rohdinpaitaisia. Housunlahkeiden ylöskerääminen viittaa lavastukseen eikä todellisen kalamieheen ? Kenen vapa hänellä sitten lieneekin.  Olisiko myllärin vieraana ?

 Lähteet:

Nimimerkki Salmo Eriox: Minnen från en fiskefärd till Keskisuomi, Tidskrift för jägare och fiskare 1895, s. 143-147.

JuhlaPässinrata 2011

Vilmi Jorma, Äänekosken-Suolahden historia (1991)

***

POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI