RAMIN KORTIT 57
Kortti Köyhyydenkylästä
Yksi Sumiaisten kulttuurikohde on Rautionmäen Köyhyydenkylä. Paikan rakentaminen sai alkunsa perinnemies Heikki Penttisen ideasta – ensimmäiset rakennukset alueelle nousivat vuonna 1984. Köyhyydenkylä avattiin yleisölle vuonna 1988.
Keskeinen Riihipirtti on kaksiosainen. Sen pohjoispää on riihi, jonka lahjoittivat Eila ja Heikki Penttinen kyläyhdistyksen käyttöön ehdolla, että Sumiaisten kunta luovuttaa kyläyhdistykselle tontin, mikä sitten toteutuikin. Lahjakirja on pirtin seinällä. Penttinen oli alunperin ostanut tämän riihen Valmetin traktoritehtaan työntekijöiden ammattiosastolta. Näin noussutta Riihipirtin pohjoispäätyä jatkettiin vuonna 1994 toisella riihellä ja kun hirsien koot olivat samanlaisia, niin kahdeksi riiheksi pirttirakennusta ei juuri huomaa.
Köyhyydenkylän rakennukset ovat pitkälti talkoilla ja lahjoituksista pystytettyjä. Yksi ahkera talkoolainen on ollut Antti Smolander, jonka designia näkyy erityisesti rakennusten valaisinkehikoissa. Viimeisimmän rakennuksen talkooporukassa olivat kaksi Anttia, Smolander ja Halttunen, ja heidän mukaansa lato nimettiin ”Antiksi”. Rakennukseen oli tarkoitus laittaa erilaisia työkoneita, toisin kuitenkin kävi, latoa käytetään juhliin ja tanssaamiseen.
RAUTIONMÄEN KYLÄYHDISTYS on kirjattu viralliseen rekisteriin 1979. Köyhyydenkylähankkeeseen se ryhtyi siis 1980-luvun puolivälissä. Puheenjohtajana on tällä hetkellä jo toista kertaa Timo Boman ja yhdistys jatkaa hyvässä vedossa (vrt. kylän nettisivuja).
Kylässä on mielenkiintoinen ”aito” korsurakennus, jossa on sotilaspiirin lakkauttamisen myötä saatua aineistoa, kuten mantteleita ja sotilaskypäriä, ja myös sodissa seutukunnalta kaatuneiden jykevät muistotaulut. Korsun vieressä olevassa savusaunassa on kylvetetty monia kansanedustajia, samoin kuin taiteilija Simo Salmista, hänen käytyä kylässä rosvopaistihommissa.
Äänekoskelaisten historiamuistoja ehkä kutkuttaa, että yksi hirsirakennus on siirretty Äänekoskelta, Pohjantie 3:sta. Tämä 1900-luvun alkuvuosien hirsirakennus on Heikki Penttisen toimesta hankittu, siirretty ja jälleen pystytetty Köyhyydenkylän tienvarteen.
POSTIKORTTEJA EI kyläyhdistys ole kylästä teettänyt, mutta Sumiaisten kunta kylläkin. Tiettävästi niitä on ollut kaksi, joista toisessa aiheena on Riihipirtti etualallaan ruokapöytä. Toinen kortti on kolmen rakennuksen kuvakooste, ja siihen on präntätty myös silloinen Sumiaisten kuntavaakuna. Värillisten korttien painoaika ajoittunee 1990-luvun puolivälille kun pirttiä jatkettiin, ja koska Riihipirtti-kortin takana mainitaan kyläyhdistyksen puheenjohtajaksi Antti Smolander, jossa tehtävässä hän oli yhdistyksen perustamisesta vuosituhannen vaihteeseen asti.
Molemmissa korteissa mainitaan takana Jori Rintamäki kuvien suunnittelijana/ottajana. Korteissa on eri painopaikat, Painoporkka oy ja Avic oy, siitä johtuen voi korttien julkaisemissa olla hieman aikaväliäkin.
Kolmannesta kylään liittyvästä kortista ei ole kuvaa, mutta siitä tiedetään, että se oli Heikki Penttisen suunnittelema ja painettu UKK-painossa Suolahdessa. Korttia käytettiin kutsukorttina silloisen korsun avajaisiin. Aiheena on Pukaranmäen tienhaarassa olleesta talosta talvikuva ja tieviitassa teksti Rautionmäki. Kortin taustapuolella on kortin tekijämerkintä HP/VL.
Köyhyydenkylän nimi poikkeaa muualla yleisistä ”perinnekylistä”. Tätä sukupolvien tarinaa voi jatkaa laittamalla kommenttejanne täydentämään kylän historiaa – tiedot talteen ennen kuin tekijät unohtuvat ! Kylän arkistokansioista ja rakennuspaikoilta henkivät monen pitkäaikaiset puurtamisjäljet.
Lähdetietoja: Timo Boman – Raili Linden – Heikki Penttinen
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Jori asuu siinä mäellä 100m päässä, käykää kysymässä..?
Ja monenlaiset ”Rikkaat pyörii ympärillä”, sanoi se jota ei vieläkään kylässä arvosteta vaan päinvastoin. No sittenpähän aikanaan tulevat huomanneeksi
Niinhän tuo – on siellä turhaa heitä kolmea kyläläistä kunnioittaa, ei vielä 30 kymmenkään vuoden jälkeen niitä jotka turmelivat koko idean laatineen tekemisen ilon.
Sen rakennuksen pohjoispää on Haaparannan talon entinen riihi, jonka Heikki Penttinen oli ostanut Valmet Tehtaan ammattiosastolta.
Sanovat ”Lahjakirja on pirtin seinällä”,
Lieneekö sitä onkaan sallittu joidenkin toimesta jokapäiväisyytenä näkyvälle paikalle laittaa nähtäväksi vieläkään 2000 tuhatta luvulla.