ÄKS

Ramin Kortti 58: Kirjaimet riihen katolla Liimattalassa pysäyttivät kahvinjanoisia 1980-luvulla

01.06.2014 10:00 (muokattu 01.06.2014 20:49)
Riihikahvio-kortti on todennäköisesti vuodelta 1984, kun edellisvuonna laitettiin katolle lautakirjaimet. Kuvat otti ja taittoi kortiksi Äänekoskella tuttu Petri Ijäs, joka on kuvassa kahvia Toinilta pyytämässä. Matilla taas on kuvissa pellavainen perinnepuku, jollaiset Hytösille ompelivat Käpykolossa asustaneet teosofit. Niissä on kirjailtuja perinteisiä kalevalaisia kuvioita miehustoissa ja perinteisesti punottu vyö paidan päälle. Pienimmässä kuvassa on Hiekkalan savusauna, joka siirrettiin pihapiiristä Isojoen varteen. Korttien Painosmääräksi Toini muistaa 1 000 kappaletta. Kortteja ei muuten ole myyty vaan kaikki on jaettu. Varsin harvinaisia postitettuina!
RAMIN KORTIT 58

Nelostien väriläiskä – Riihikahvio

Mahtoivatko Toini ja Matti Hytönen arvatakaan, kuinka monen muistikuviin on jäänyt Riihikahvion kattoteksti Liimattalassa?

Hiekkalan tilan jatkajana oli Matilla monia suunnitelmia. Yksi niistä oli riihi, jossa puitiin viljaa käsipelillä. Tarvaalan maatalouskoulun oppilaat olivat kuukausitolkulla Hiekkalassa asumassa ja opettelemassa tätäkin maatalontaitoa, ja myös Ilmajoen agrologiopiskelijat. Toini hoiti vuosikausia täysylläpidon vaihtuville harjoittelijoille.

Rintamamiestilan perustajat jäivät syytingille ja jatkajien Matin ja  Toinin käsissä tila kasvoi nopeasti – pääasiassa sikojen hoitoon – laajentuneeksi tilaksi, kun isäntäpari laittoi naapureidenkin pellot käyttöön.

Vuonna 1980 ostettiin naapuri Tuulensuu ja riihtäkin alettiin laittamaan uuteen uskoon – silloin kun Suomessa puhuttiin ylituotannosta joka puolella. Riihen katokseen laitettiin seinälaudoitus ja Toini ehdotti samalla kahvion laittamista.

Riihikahvio aloitti 1982 – seuraavana vuonna oli sitten katolla valkoisista laudoista tehty nimi, joka herätti suurta huomiota Nelostien menijöissä. Pian alkoivat autot kääntyä kahvion pihaan. Hytöset panivat paremmaksi ja pystyttivät kahvion viereen muualta hankitun näyttelytallin, johon Matti kokosi  1984 alkaen suositun hevostyövälineiden näyttelyn.

Suosio oli kesäkuukausina suuri ja välillä oli riihen edessä  satakin autoa, kun tapahtumia järjestettiin. Hiekkalassa majoitettiin vieraita ja lomamökkiä vuokrattiin.

HARMILLINEN HIDASTE tuli kun tieherrat päättivät, että  Nelostien liittymä on vaarallinen ja tieyhteys suoraan kahviolle katkaistiin 1990-luvun alussa.  Nyt kiertotietä paikallepäässeille kahviosta alkoi tulla viikonloppunäyttämö, jossa järjestettiin, ja järjestetään edelleen,  erilaisia tilaisuuksia mukaanlukien viime vuosien kesäteatteritoiminta – niin tänäkin kesänä.

Hiekkalan tilalle laitetussa lomamökissä on 80-luvun tunnelma kaiken kiiltäessä puupinnalla. Tässä  vuoden 1997 korttikuvassa  Summalan Eeva lukee Stinalle ja Selmalle kuvakirjaa mökin sohvalla. Kortin taustalla on kustantajan Maakunnan Maut merkki EU-tähdistöineen.  Postitettuna molemmat kortit  (toisen aiheena juuri rakennetun Mäntypirtin sisätilat) ovat harvinaisia. Kuvaajasta, painosmäärästä ja –paikasta ei tietoa.

Hiekkalan tilalle laitetussa lomamökissä on 80-luvun tunnelma kaiken kiiltäessä puupinnalla. Tässä vuoden 1997 korttikuvassa Summalan Eeva lukee Stinalle ja Selmalle kuvakirjaa mökin sohvalla. Kortin taustalla on kustantajan Maakunnan Maut merkki EU-tähdistöineen. Postitettuna molemmat kortit (toisen aiheena juuri rakennetun Mäntypirtin sisätilat) ovat harvinaisia. Kuvaajasta, painosmäärästä ja –paikasta ei tietoa.

Hiekkalan rakennukset alkoivat 1990-luvulla jo näyttää kutistuneilta, ja niin Toini ja Matti pystyttivät riihen yläpuoliselle mäelle kauniinsinisen Mäntyrinteen, jonka alimmassa kerroksessa on leipomo ja ylimmässä 10 hengen vuokramajoitustilat. Onpa hieno sisäuima-allaskin vuokraajien ilona.

Valtakunnallinen Maakunnan Maut -hanke 1996–98 kiinnostui tietenkin tästä monipuolisuudesta, varsinkin kun Toini paistoi syömistä mm. Torppareille myyntiin.  Valtakunnallinen hanke toimitti paikalle valokuvaajan, joka otti kuvia niin Hiekkalan vuokramökistä kuin Mäntyrinteen avarasta keskikerroksesta ja painatti niistä kaksi postikorttia Toinin valitessa parhaat kuvat.

Tänään jo 18 vuotta eläkkeellä olleet Matti ja Toini harkitsevat jostakin toiminnasta luopumista, mutta majoitusta hakevia tulee jo pelkästään viidakkorummun kautta ja alakerrassa käy toinen Liimattalan yrittäjä, pitopalvelua pitävä Riitta Paananen kahdesti viikossa leipomassa.  Toinin erikoisreseptiherkku on rukiinjyvistä karkeaksi jauhetuista jauhoista tehty ruispuuro.

RiihikahvioMäntyrinneSis

POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy