Rahoitusjohtaja Jouko Salonen luki kaupunginvaltuustolle tuttuun tyyliinsä talouden madonlukuja. Viesti oli selvä: tiukkaa on ollut ja vielä tiukemmaksi on tilanne ajautumassa.
Yksi merkittävimmistä tulonlähteistä tyrehtyy kokonaan, kun valtio ei enää maksa vuoden 2007 kuntaliitoksesta saatua yhdistymisavustusta. Se tekee 1,1 miljoonan euron loven Äänekosken noin sadan miljoonan vuosibudjettiin.
Muita miinuksia ovat maankäyttösopimusmaksujen puuttuminen, käyttöomaisuuden myyntivoittojen hiipuminen ja kuntien saaman yhteisövero-osuuden putoaminen. Näiden myötä vuotuiset tulot laskevat kolmisen miljoonaa.
Päättyneen kesän aikana taloudenpitoon vaikuttavia tekijöitä on realisoitunut lisää. Esimerkiksi valtionosuuksien leikkaus puree Äänekoskeen 2,4 miljoonalla ja muutokset kiinteistöverotuksessa 1,1 miljoonalla.
Kun päälle lisätään alkuperäissuunnitelmaa kalliimmaksi osoittautuva terveysasema, on yhtälö erittäin hankala ratkaistava. Lisälainaa on pakko ottaa, ynnäsi Salonen, vaikka menoja kuinka kuristettaisiin.
Laskelmien mukaan lainakantaa on nostettava 40 miljoonasta 68 miljoonaan. Samalla korkomenot kasvavat huimasti. Tänä vuonna Äänekosken korkomenot ovat 800 000 euroa, mutta vuonna 2015 jo 1,75 miljoonaa. Ja tämä vain, jos korkokanta pysyy nykyisellä, suhteellisen alhaisella tasolla.
