SDP:n puheenjohtajuutta tavoitteleva Timo Harakka kävi kotikentällään Äänekoskella. Parikymmenpäinen demarijoukko tuntui olevan äänekoskelaislähtöisen Harakan takana.
Puheenjohtaja valitaan Lahdessa pidettävässä puoluekokouksessa 3.-5. helmikuuta. Istuva puheenjohtaja Antti Rinne on luotsannut demareita toukokuusta 2014 lähtien. Puheenjohtajaksi mielii myös Tytti Tuppurainen.
500 puoluekokousedustajaa ja jokaisella yksi ääni. Äänekoskelta äänivaltaa pääsee käyttämään Kari Kiiskinen, Veli-Pekka Nieminen, Seppo Ruotsalainen ja Rolf Nyholm. ÄKS teki gallupin kenelle kolmesta äänekoskelaiset äänensä antavat. Jos puheenjohtajapeli ratkaistaisi vain äänekoskelaisten äänillä, Harakka voittaisi – tai kisa päättyisi tasapeliin.
Seppo Ruotsalainen antaa äänensä Harakalle.
– Kyllä minä paikallisen takana olen. Olemme itse toivoneet Timoa ehdolle, ja olisi outoa, jos kunnallisjärjestön puheenjohtajana äänestäisin toisin. Olen samalla linjalla hänen mielipiteiden kanssa. Tärkeää on, että saamme nuoret äänestämään puoluettamme ja uskon, että Timon kautta se olisi myös mahdollista. Timon yksi tärkeä teesi on satsata koulutukseen, se on myös itselleni tärkeä asia joka pitää hoitaa kuntoon, Ruotsalainen sanoo.
SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm on Harakan perustaman Liike 2020 ry:n hallituksessa. On selvää, että hän tukee Harakkaa äänellään.
– Puolue tarvitsee uudistusta ja Timolla on täydet edellytykset sen toteuttamiseen. Hän on lähtöisin Äänekoskelta ja yhdistyksemme on päättänyt esittää Timoa puheenjohtajaksi. En voisi yhdistyksemme jäsenenä edes ajatella äänestäväni toisin. Kolme hyvää ehdokasta, puolueemme ei kaadu tulee kuka tahansa heistä valituksi, Nyholm sanoo.
Veli-Pekka Niemisen historiaan liittyy sekä Rinteen että Harakan kampanjassa toimiminen.
– Myös Tytti on hyvä ehdokas. Meidän yhdistys tukee Timon valintaa, ja tulevana sunnuntaina käyn järjestöväen kanssa keskustelua kenelle ääni halutaan meneväksi. Tässä vaiheessa en siis voi ottaa asiaan julkisesti kantaa, Nieminen sanoo ja kertoo miettivänsä asiaa sunnuntaihin.
Kari Kiiskinen tulee äänestämään samoin kun 2014, jolloin edellinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja vaalin täpärästi, vain 14 äänellä voittanut, Rinne olivat ehdolla.
– Aion äänestää Antti Rinnettä. Timo on erinomainen ehdokas, eikä minulla ole häntä vastaan mitään. Antti on toiminut puheenjohtajana vasta vähän aikaa, eikä minusta ole viisasta lähteä tässä vaiheessa puheenjohtajaa vaihtamaan. Se, että meillä olisi nyt mahdollisuus saada äänekoskelaista verta puolueenjohtoon ei paina tällä kertaa. Antti on käynyt Äänekoskella useasti ennen puheenjohtajuuttaan ja niin on käynyt myös puheenjohtajana. Minulla on häneen luottamus ja hyvä yhteys. Kaikki kolme ehdokasta ovat erinomaisen hyviä, Kiiskinen sanoo.
Keskustelu kävi vilkkaana Wille Olohuone ja Keittiössä.”Emme muuten nouse Suomen suurimmaksi, jos emme saa nuoria äänestäjiä liikkeelle. Timo on hyvä kasvo uudistamaan puoluettamme.”, Seppo Ruotsalainen sanoi.
ÄÄNEKOSKEN sosialidemokraattinen työväenyhdistys pyysi Harakkaa mukaan tavoittelemaan puolueen puheenjohtajan paikkaa.
– Täältä tuli ensimmäinen pyyntö lähteä kisaan mukaan. Jos pikakelataan miten tähän on päädytty, niin ei ole kuin kolme ja puoli vuotta sitten, kun Merja Närhin kanssa istuttiin Torvelan pihakeinussa ja keskusteltiin eurovaaleihin osallistumisesta. Siitä alkoi tehtäväni Suomen perinteikkäimmän ja kansainvälisimmässä puolueessa ja nyt sen puheenjohtajan tittelin havittelu, eikä paljon päätä kylmää, Harakka nauraa.
Kyselijää alkoi olla äänekoskelaisten lisäksi muitakin.
– Aika monet ihmiset koki, ettei tulisikaan puheenjohtajavaalia. Se ei tarkoita sitä, että täytyy olla suutuksissa miten asioita on hoidettu, tai että on katastrofia ilmassa. Mielipidetiedusteluissa suunta on hyvä, nyt on käytävä keskustelua, onko tilanne hyvä vielä seuraavien eduskuntavaalien aikaan. Pohjan pitää olla kestävämpi. Äänestäjistämme yli 75 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Se on hyvä ikäluokka, mutta mukaan on saatava myös näitä hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittajia eli työssäkäyviä sekä nuoria, Harakka laskee.
Harrastamista täytyy kannustaa, eikä se saisi jäädä kiinni perheiden varallisuudesta, Harakka pohti.
HARAKKA PAINOTTI kahta tärkeää pääkohtaa, jotka liittyvät seuraavan hallituksen ohjelmaan.
– Tarvitaan uuden teollistamisen ohjelma. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on teollisuudesta kadonnut 100 000 työpaikkaa. Äänekoskellakin kato on nähty. Ei ole olemassa luonnonlakia, joka hävittäisi Suomesta teollisuuden työpaikat. Jos meillä on määrätietoinen elinkeinopolitiikka teollisuuden työpaikat voivat vaikka lisääntyä. Biotuotetehdas on esimerkki että uudet teknologiat ja tuotantoalat voi saada aikaan uutta teollistamista. Työpaikat eivät tule teollisuuden piikkiin vaan sen kylkeen ja sivuvirtaan. Näitä työpaikkoja ei olisi ilman teollisuutta, Harakka muistutti.
Toinen tärkeä ohjelma on koulutuksen lisääminen. Uutta teollistamista ei voi olla jos ei ole korkeatasoista koulutusta.
– Istuva hallitus meinaa leikata 200 miljoonaa euroa ammattikoulutuksesta on täysin käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta. Se tarkoittaa kaavamaisesti aloituspaikkoina 18 000 – eli konkreettisesti ajateltuna se on yhtä paljon kuin kaikki Etelä-Suomen paikat tai kaikki Sote-alan aloituspaikat loppuisi kerralla. Tällä hetkellä Suomessa joka viides alle 25-vuotias mies on vailla opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikkaa. Äänekoskella on valittu toinen tie: satsataan yhteistyöhön teollisuuden ja koulutuksen välillä. Se on tie tulevaisuuteen. On hieno juttu, että POKE ja JAMK tekevät yhteistyötä siten, että Äänekoskella saadaan kaikkein korkeinta ammattikolutusta. Se on tärkeä näkymä siihen, että saadaan teollisuuden tarpeisiin hyötyä korkealla koulutuksella. Lukioinvestointi on myös hieno juttu. Oma oppimisen ja osaamisen pohja on niin vahva tällä paikkakunnalla, että se kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja vahvistaa kaupungin elinvoimaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Äänekoski on tässäkin suhteessa oiva esimerkki muulle Suomelle. Onneksi olkoon, ja kiitos Harakka tuuletti.
”Demareiden linjattomuus huolettaa, ja omaan tekemiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota.” Marko Tuhkanen sanoi. Harakka ei voinut olla kuin samaa mieltä.
TILAISUUDEN PÄÄTTEEKSI Harakka istahti ÄKSän haastateltavaksi. Haluaako hän murtaa myyttiä käsityksestä, että hän on kultalusikka suussa syntynyt espoolainen besserwisser ja millaiset arvot hän sai Äänekoskelta, ja ovatko ne matkan varrella muuttuneet? Myös tiukkaa politiikkaa on luvassa, kun ÄKS kysyi: onko SAK jarruna Suomen viennin kehittymiselle, ja voisiko pienyrittäjien sosiaaliturvasta ja työmäärästä puhua yhtä huolestuneeseen sävyyn kuin duunareiden nollasopimuksista? Jännittävä vastaus saatiin spekulaatioon: jos Harakka on Suomen pääministeri, mikä olisi tärkein asia maailmassa, jonka hän haluaisi nostaa kärkeen tai hoitaa kuntoon.
Katso haastattelu tästä, haastattelijana Marjo Steffansson, kuvaus Max Steffansson.
https://youtu.be/jSBAWAH1qQI
