ÄKS aloittaa juttusarjan, joka kurkistaa menneeseen eli Keitelejazzin vuosikymmenten mittaiseen historiaan Mistä alkoi tähän asti Äänekosken kansainvälisin, komein ja uljain festivaali? Otamme siitä selvää!
Keitelejazz, kansainväliseksi musiikkitapahtumaksi kasvanut festivaali, järjestettiin viimeisen kerran Äänekosken Rantapuistossa heinäkuussa 2019. Festivaalin elinkaari jäi loistavaksi tähdeksi suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Ilman 1980-luvun puolivälissä Äänekoskella vaikuttaneita, intomielisiä jazz- ja blues -musiikin harrastajia tämä ei olisi todennäköisesti toteutunut. He tekivät rohkean päätöksen järjestää ensimmäinen Keitelejazz 8.-11.8.1985 – vain kahdeksan kuukautta Äänekoski Jazz ry:n perustamisen jälkeen. Festivaali järjestettiin tämän jälkeen vuosittain, yhteensä 34 vuoden ajan. Vain vuonna 2017 Keitelejazz jäi järjestämättä.
Mistä kaikki alkoi? Mitä merkityksiä Keitelejazz-festivaalilla oli eri toimijoille? Mitkä asiat ovat jääneet erityisesti mieleen? Muiden muassa näihin kysymyksiin vastaa ”Se oli KEITELEJAZZ” ”– juttusarja. Kirjoitukset pohjautuvat festivaalin toteutuksessa mukana olleiden haastatteluihin sekä eri lähteistä koottuihin dokumentteihin.
Tarina alkoi marraskuussa, vuonna 1984, Rokkishokista, ja siellä esiintyneestä Jukka Linkola Kvartetista. Ilta kokosi Äänekosken jazzväen yhteen, Ravintola Koskenhoviin. Äänekosken kulttuuritoimi järjesti osana Ärmy ry:n vuosittaista Rokkishokki -tapahtumaa Jukka Linkola Kvartetin konsertin jossa solistina oli Eija Ahvo. Konsertti herätti kiinnostusta erityisesti jazz-musiikkia harrastavien keskuudessa.
– En tuntenut moniakaan jazzin harrastajia ennen Rokkishokki -tapahtumaa, aloittaa Kalevi Plattonen muistelunsa Äänekoski Jazz ry:n syntyvaiheista.
Jukka Linkola Kvartetin konsertissa kuultiin Linkolan sävellysten lisäksi myös tuttuja standardeja. Konsertti venähti tunnin verran alkuperäistä aikataulua pidemmäksi ja yleisö sai kuulla vaatimansa kaksi ylimääräistä numeroa. Kuulijakunnassa olleet tiukkapipoisimmat jazzin harrastajat olivat ällistyneet kuullessaan toisena ylimääräisenä tutun kappaleen, Memoryn, musikaalista Cats. Mitä ihmettä, iskelmää jazz-konsertissa!
Jazz-yhdistys Äänekoskelle?
Ärmy järjesti rock- ja blues -iltoja, mutta jazz oli ollut yhdistyksen toiminnan sisällön osalta sivussa, vaikka tiedettiin paikkakunnalla olevan myös jazzin harrastajia.
– Jazzille oli tilausta Äänekoskella, Ärmyn kautta aloitettiin sitä touhua kokoileen ja vähän organisoimaan soittajia ja toimintaa, toteaa Äänekoski Jazz ry:n ensimmäinen puheenjohtaja, Pekka Siistonen.
Myös Pentti Ronkanen vahvistaa, että rock-puolen toiminta oli ollut tuohon aikaan vilkasta Äänekoskella.
– Aika alkoi olla kypsä myös jazz-musiikin harrastajien aktivoimiselle, Ronkanen sanoo.
Myös muualla Suomessa jazz-harrastus oli virinnyt. Suomen Jazzliiton paikallisyhdistysten toiminta oli monin paikoin vilkastunut ja Jazzliiton kiertuetoiminta oli käynnistynyt.
Siistonen muistaa, kuinka hänellä oli ollut muutaman soittajakaverin kanssa jo 1980-luvun alussa bändi, jonka repertuaari ulottui myös jazziin.
– Se oli jatsibändi, ja soitimme myös omia sävellyksiä. Mukana oli Pentti Ronkanen, Markku Raatikainen ja Kai-Petri Gustafsson. Bändi kokoontui ensimmäisiä kertoja vuonna 1980, keikkojakin heitettiin. Lähdin yhdessä Hannu Holopaisen kanssa edistämään jazz-asiaa Äänekoskella, Kalevi ”Kaltsu” Plattosen tullessa myös mukaan kuvioihin, Siistonen sanoo.
– Tunsin Pekan jo entuudestaan koska olimme työkavereita. Oltiin oltu muutamassa Pori Jazzissa kimpassa 1980-luvun alkupuolella. Meillä oli jo silloin jonkinlaisia ituja siitä jazzista Äänekoskella – mutta ei mitään sellaista, että yhdistys perustettaisiin. Jukka Linkola Kvartetin konsertin lähestyessä meille tuli sellainen ajatus, että konsertissa voisi kysyä yleisöltä, näkisivätkö he tarvetta jazz-yhdistykselle. Sellaiselle organisaatiolle, joka rupeaisi järjestämään elävää jazz-musiikin tarjontaa, elävää jamimuotoista touhua ja sen sellaista, Kalevi Plattonen muistelee.
Tuumasta toimeen. Kalevi laati kyselylomakkeen, joka jaettiin ennen konserttia kaikkiin ravintolasalin pöytiin. Yli kaksikymmentä konserttivierasta täytti lomakkeen. Kukaan lomakkeen täyttäneistä ei ollut valinnut Ei-vaihtoehtoa kysymykseen, olisiko Äänekoskelle perustettava jazz-musiikkia tunnetuksi tekevä yhdistys.
– Kaikki, jotka vastasivat kyselyyn, vastasivat että kyllä, joo, halutaan Äänekoskelle jazz-yhdistys. Sitten sen perusteella me lähdettiin valmistelemaan asiaa. Mukaan tulivat tässä vaiheessa myös muun muassa Teuvo Suistela ja Kai-Petri Gustafsson, Plattonen kertoo.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Kuinka sinä ruksittaisit tämän kyselykaavakkeen?
Ripeää toimintaa ja aavistus tulevasta
Marraskuinen Jukka Linkola Kvartetin konsertti johti Äänekoski Jazz ry:n perustamiseen jo kuukauden päästä, joulukuussa 1984. Vastauslomakkeisiin oli nimensä ja osoitteensa kirjoittanut 23 henkilöä. Heille lähetettiin kutsukirje 3.12.1984 yhdistyksen perustamiskokoukseen, joka ilmoitettiin pidettäväksi 13.12.1984 klo 18.00. Paikaksi oli varattu ravintola Koskenhovi. Kutsukirjeen olivat allekirjoittaneet Pekka Siistonen, Kai-Petri Gustafsson, Teuvo Suistela, Kalevi Plattonen ja Heikki Hytönen.
Kirje alkoi: ”Osallistuit Linkolan konsertissa jazzklubikyselyymme. Myönteisiä vastauksia saimme niin paljon, että päätimme käynnistää jazz-musiikin yhdistyksen perustamispuuhat Äänekoskelle. Olemme edenneet varsin joutuisasti. Onhan jazzdiggareiden päästävä mahdollisimman pian kuulemaan elävää jazzia. Toivomme, että olet jatkossakin mukana aina kun jazzin saralla täällä tapahtuu.”
Äänekoski Jazz ry:n perustamiskokoukseen saapui 17 asiasta kiinnostunutta. Kalevi muistaa toimineensa kokouksen puheenjohtajana Pekan hoitaessa sihteerin tehtäviä. Kokouksessa käytiin läpi etukäteen valmisteltua toimintasuunnitelmaluonnosta ja keskusteltiin tulevan toiminnan suuntaviivoista. Yhdistyksen tavoitteiksi kirjattiin jazz-musiikin harrastamisen edistäminen ja jazz-tietouden lisääminen Äänekosken seudulla. Yhdistyksen tärkeänä tehtävänä nähtiin myös jazz-musiikkia soittavien sekä jazzia harrastavien yhteyselimenä toimiminen. Kokouksessa vaihdettiin ajatuksia, minkä tyyppistä toimintaa yhdistys alkaisi järjestämään. Ei siinä vaiheessa puhuttu vielä isomman festivaalin järjestämisestä. Ei osattu aavistaa, että seuraavana kesänä olisi jo Keitelejazz. Vai aavisteltiinko sittenkin?
(juttu jatkuu kuvan alla)
Yhdistyksen perustamiskokous Koskenhovissa Kuva: Kalevi Plattonen
Kolme päivää ennen yhdistyksen perustamiskokousta Sisä-Suomen Lehti uutisoi (10.12.1984): ”Äänekosken Jazz-klubista tulee täyttä totta: liigan perustava kokous pidetään ensi torstaina klo 18 ravintola Koskenhovissa.”
Lehtijuttua varten oli haastateltu ”klubia puuhaavaa” Kalevi Plattosta. Hän kertoi uuden klubin tavoitteesta ulottaa toiminta Äänekoskea laajemmalle, muihinkin Ala-Keiteleen kuntiin. Jutussa tuotiin esiin, kuinka Äänekoskelta löytyy soittajia jazztapahtumiin myös omasta takaa. Plattonen kertoo Pekka Siistosen parhaillaan kokoaman big bandin. Lukijan mielenkiinnon herättää hänen viittauksensa isompaan tapahtumaan tulevaisuudessa: ”Keski-Suomesta myös puuttuu oma suurempi jazztapahtuma, jota klubi aikoo kiinnostuksen mukaan kehitellä Rokkishokin tapaan”.
Johtokunnalle pohdittavaa
Perustamiskokouksessa valittiin yhdistykselle johtokunta alkavalle toimintavuodelle 1985. Pekka Siistonen valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi ja Kai-Petri Gustafsson varapuheenjohtajaksi. Kalevi Plattonen sai sihteerin tehtävät. Taloudenhoitajaksi valittiin Marja-Liisa Lemetyinen, joka jätti tehtävät myöhemmin Eeva Rautiaiselle, myös paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Juha Sirkka, Hannu Puurunen, Teuvo Suistela ja Ismo Kainu.
Sihteeri Plattonen lähetti johtokunnan jäsenille kirjeen 27.12.1984, jossa ilmoitettiin johtokunnan ensimmäiseksi kokoontumispäiväksi 3.1.1985. Kirjeessä oli koottuna ehdotuksia tulevan toiminnan sisällöstä. Johtokunnan jäseniä pyydettiin miettimään asioita jo ennakkoon, jotta ”kokous sujuu hieman joutuisammin”.
Listalla oli säännölliset jami-illat paikallisissa ravintoloissa, toiminta Kuhnamon studiolla, jossa tultaisiin järjestämään jäsenistön ”Omat levyt” -iltoja sekä jami-iltoja. Johtokunnan jäsenille lähetetyssä koonnissa mainittiin myös jazz-musiikin koulutuksen aloittaminen, korkeatasoisten konserttien järjestäminen, seutukunnan jazzia soittavien henkilöiden kartoittaminen sekä Rytmi-lehden tunnettavuuden edistäminen. Ehdotus oli myös teemaviikonlopuista, joihin liittyisi asiantuntijaluentoja jazzin alueelta sekä luonnollisesti konsertteja ja jami-iltoja. Äänekosken kaupunginkirjaston musiikkiosasto olisi käytettävissä teemaviikonloppuina. Koska tiedossa oli yhdistyksen jäsenten laaja jazz-tietämys, kirjeessä mainittiin myös yhdistyksen tarjoama asiantuntija-apu Äänekosken kirjastolle, jazz-levyjen valintoihin liittyen. Myös ajatus suuremmasta tapahtumasta oli kypsynyt edelleen. Johtokunnan jäseniä pyydetään pohtimaan suuremman jazz-tapahtuman järjestämistä seutukunnalle tulevaisuudessa, koska Keski-Suomesta puuttuu sellainen.
Jatkuu seuraavassa ÄKSässä.
Mikäli haluat osallistua Se oli Keitelejazz-juttusarjan tekemiseen, voit lähettää valokuvia ja muuta aineistoa Kalevi Plattoselle: kalevi.plattonen@icloud.com tai Marjo Steffanssonille marjo@aksa.fi
TEKSTI: Tuula Plattonen
Äänekosken kulttuuritoimi järjesti osana Ärmy ry:n vuosittaista Rokkishokki -tapahtumaa Jukka Linkola Kvartetin konsertin jossa solistina oli Eija ja paikkana Ravintola Koskenhovi.
Muistatko Rokkishokin?
Keitelejazz 2001 jäi erityisesti mieleen, Aki Sirkesalon loistavan keikan takia. Kyllästyneenä kuuntelin silloin myös Samuli Putron Zen Cafeeta, enpä silloin olisi uskonut millaiseen maineeseen se bändi vielä nousee. Tai sitä, että näin silloin eka ja vika kerran Sirkesalon livenä.