ÄKSän juttusarja, Se oli KEITELEJAZZ! kurkistaa menneeseen eli Keitelejazzin vuosikymmenten mittaiseen historiaan. Mistä alkoi tähän asti Äänekosken kansainvälisin, komein ja uljain festivaali? Otamme siitä selvää! Mistä kaikki alkoi? Mitä merkityksiä Keitelejazz-festivaalilla oli eri toimijoille? Mitkä asiat ovat jääneet erityisesti mieleen? Muiden muassa näihin kysymyksiin vastaa ÄKSässä julkaistava Se oli KEITELEJAZZ! – juttusarja. Kirjoitukset pohjautuvat festivaalin toteutuksessa mukana olleiden haastatteluihin sekä eri lähteistä koottuihin dokumentteihin.
Mitä ihmettä! Vastikään toimintansa aloittanut Äänekoski Jazz ry saa ensimmäiseen jazz-festivaaliinsa artistivieraita eurooppalaisen modernin jazzin huipulta.
Kalevi Plattosta ei huippuvieraiden Äänekoskelle tulo yllättänyt.
– Kyllähän meillä semmoinen ajatus oli, että saisimme myös kansainvälisyyttä tulevan Keitelejazz-festivaalin esiintyjäkaartiin, kertoo Äänekoski Jazz ry:n sihteerinä vuonna 1985 toiminut Kalevi Plattonen.
Kannatti ajatella. Perhe Plattosen postiluukusta kolahti Wienissä 3.6.1985 päivätty kirje:
Arvoisa Äänekosken Jazzkerho,
sain juuri kuulla Suomen Jazzliitosta Timo Vähäsillalta, että teillä on siellä Jazztapahtuma elokuussa. Triomme Günter Sommer (dr), Conrad Bauer (tr), minä itse (saxofonit) esiintyy Tukholman Kulttuuritalolla 30.7., Raumalla 1.8., Tampereella 12.8. (Tämä on Derek Baileyn kanssa), ja vielä Helsingin Jazzfestivaaleilla 16. ja 17.8. Koska meillä on kovasti tyhjää Rauman konsertin ja Tampereen välillä, toivon, että voitte ottaa vielä tässä vaiheessa tarjouksemme huomioon ja pyydän siinä tapauksessa ottamaan minuun yhteyttä ennen kesäkuun 25., jonka jälkeen olen matkalla Suomeen.
Ystävällisin terveisin Harri Sjöström.
Günter Sommer on yksi aikakautensa arvostetuimpia modernin jazzin edustajia Euroopassa. Samaa voi sanoa Conrad Bauerista. Günter Sommerin LP Hörmusik zwei oli valittu juuri Euroopan vuoden jazz-levyksi. Turussa syntynyt Harri Sjöström opiskeli saksofonin soittoa Harry Mannin, Leo Wrightin ja Steve Lacyn oppilaana. 1970-luvun lopussa hän muutti Yhdysvalloista Wieniin. Keski-Euroopan vapaan improvisaation piirit tulivat hänelle tutuiksi. Mainittakoon myös, että myöhemmin Sjöström on tehnyt Berliinissä Cecil Taylorin kanssa useampia levytyksiä. Yksi hänen kokoonpanoistaan on myös trio The Player Is, yhdessä Teppo Hauta-ahon ja Philipp Wachsmannin kanssa.
Kalevi Plattonen otti välittömästi yllätyskirjeen saatuaan yhteyttä muihin Äänekoski Jazz ry:n johtokunnan jäseniin.
– Muistan, että silloin oli aurinkoinen päivä. Kokoonnuimme ruokatunnilla kotiini Marjakadulle. Olin saanut Sveitsissä asuvalta sisareltani VHS-kaseteille nauhoitettuja jazz-konsertteja Euroopan eri maista. Yhdessä niistä oli taltioituna Günter Sommerin konsertti, kertoo Kai-Petri Gustafsson, silloinen yhdistyksen varapuheenjohtaja
Konsertin katsominen vakuutti jazz-yhdistyksen johtokunnan. Tämä ryhmä toisi elokuiseen Keitelejazz -festivaaliin tuulahduksen modernin jazzin huipulta. Toisi suoranaisen myrskyn vapaaseen improvisaatioon pohjautuvaa iloittelua. Harri Sjöströmin tarjous päätettiin hyväksyä. Kahden kuukauden päästä järjestettävillä ensimmäisillä Keitelejazz-festivaaleilla tulisi esiintymään Sommer-Bauer-Sjöström Trio.
Harri Sjöström lähetti sihteeri Plattoselle muiden sopimuspapereiden ja esitteiden ohella kirjeen:
Terve Kalevi! Tässä tällainen teksti improvisaatiosta, jonka voit käyttää esim. käsiesitteeseen konserttiin tulijoille + lehtipuffiin, että tulee asia asiallisesti ja selvästi selvitettyä ja vältytään kaikenlaisilta erilaisilta selityksiltä.
terv. Harri Sjöström.
Ennakkotiedote avasi moderniin jazziin perehtymättömällekin ymmärrystä tulevasta. Parisivuinen tiivis teksti avaa monelta kantilta Sommer-Bauer-Sjöström Trion musiikkia ja sen taustoja. Yleisölle olisi todellakin mahdollisuus kokea, oivaltaa ja oppia uutta!
– Vapaa improvisointi on erittäin suurta taitoa vaativa musiikin laji, mutta se on myös melkein kenen tahansa ulottuvilla: vasta-alkajien, lasten, muiden kuin muusikkojen. Tarvitaan vain ne taidot ja henkiset voimavarat, jotka ovat käytettävissä. Kyseessä voi olla äärimmäisen monisäikeinen ja korkeatasoinen työskentely tai äärimmäisen yksinkertainen ja suora toiminta: kokonainen elämäntyö tai harrastelijan hetkellinen huvi. Vapaa improvisointi pystyy tyydyttämään kaikenlaisten ihmisten musiikillisia tarpeita. Itse Albert Einstein piti improvisointia tärkeänä tunteen ja älyn ruokkijana, kirjoitti Harri Sjöström.
Sommer-Bauer-Sjöström Trion konsertti oli Äänekosken Työväentalon salissa perjantaina 9.8.1985, osana ensimmäistä Keitelejazz-festivaalia. Kalevi Plattosen tunteville ei ole yllätys, että konsertti oli hänelle erityisen odotettu ja mieleinen.
– Musiikillisesti konsertti oli juuri sitä mitä odotinkin, silti yllätyksiä täynnä. Konsertissa oli myös paljon hauskuutta, erityisesti rumpali Sommerin toimesta. Hänen rumpusettinsä oli myös erikoinen, Kalevi Plattonen muistelee.
Konserttia oli kuulemassa myös Suolahdessa asuva musiikin moniosaaja Juha Hintikka, joka kuului itsekin ensimmäisen Keitelejazz-festivaalin esiintyjäkaartiin.
– Olihan se komeeta, ja täysin vapaata. Aivan erityisesti mieleen jäi konsertin jälkeiset jamit Kuhnamon studiolla, Hintikka muistelee.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Günter Sommer
Jazz-yhdistyksenkin käytössä oleva äänitysstudio sijaitsi Kuhnamo-järven rannassa olevan yleisen saunan yläkerrassa. Günter Sommer ja Conrad Bauer olivat hyvässä vedossa vielä energisen konserttinsa jälkeenkin ja toivoivat yhteistä musisointia paikalla olevien soittajien kanssa. Kahta kertaa ei tarvinnut käskeä, kun silloinen Äänekoski Jazz ry:n puheenjohtaja, muusikko Pekka Siistonen sekä suolahtelaiset muusikot Juha Hintikka ja Jyrki Honkonen olivat juonessa mukana. He hyppäsivät saunan yläkerrassa lauteille, kun Günter Sommer ja Conrad Bauer heittivät löylyä yhteiseen improvisointiin. Välillä osat vaihtuivat. Ai että!
Juha Hintikka kertoo, kuinka kuinka hänellä oli hymy huulilla vielä kotiin palatessaankin.
– Matkustin aamuyöstä kotiin Suolahteen jonkun koppiauton takakontissa. Ilman valmistautumista tällaisten starojen kanssa soittaminen tuntui kuitenkin aivan luontevalta. Olimme tehneet Jyrki Honkosen kanssa jo pitkään vapaata improvisaatiota, joten se oli tuttua. Mieleen tuo hetki jäi, Hintikka sanoo.
Lähtemättömän jäljen ilta näyttää jättäneen myös Jyrki Honkoseen. Hän seurasi Günter Sommeria, Conrad Baueria ja Harri Sjöströmiä konsertteihin Helsingin Kulttuuritalolle, myös soittaen heidän kanssaan siellä.
Günter Sommerin ja Conrad Bauerin jami-iloittelusta ystävineen ei ole tähän mennessä löytynyt valokuvia, mutta videotallenne löytyy. Pertti ”Enu” Tikander on koostanut videoinneista koosteen, joka esitettiin myöhemmin Keitelejazz-festivaalin toimijoille ja yhteistyökumppaneille järjestetyssä vuosijuhlassa.
Se oli KEITELEJAZZ! – juttusarjan ensimmäinen osa: 1. Mistä kaikki alkoi? on luettavissa 17.12.2020 julkaistussa ÄKS-lehden numerossa 255. Toinen osa: 2. Jokaiselle jotain julkaistiin 16.1.2021 ÄKS-lehden numerossa 257. Siinä pureudutaan Äänekoski Jazz ry:n ensimmäiseen toimintavuoteen, joka huipentui myös ensimmäiseen Keitelejazz-festivaaliin 8.-11.8.1985. Jutut luettavissa myös ÄKSän verkossa osoitteessa www.äks.fi
Mikäli haluat osallistua Se oli Keitelejazz-juttusarjan tekemiseen, voit lähettää valokuvia ja muuta aineistoa Kalevi Plattoselle: kalevi.plattonen@icloud.com tai Marjo Steffanssonille marjo@aksa.fi
Teksti: Tuula Plattonen
Kuvat: Kalevi Plattonen
Keitelejazz, kansainväliseksi musiikkitapahtumaksi kasvanut festivaali järjestettiin viimeisen kerran Äänekosken Rantapuistossa heinäkuussa 2019. Festivaalin elinkaari jäi loistavaksi tähdeksi suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Ilman 1980-luvun puolivälissä Äänekoskella vaikuttaneita, intomielisiä jazz- ja blues -musiikin harrastajia tämä ei olisi todennäköisesti toteutunut. He tekivät rohkean päätöksen järjestää ensimmäinen Keitelejazz 8.-11.8.1985 – vain kahdeksan kuukautta Äänekoski Jazz ry:n perustamisen jälkeen. Festivaali järjestettiin tämän jälkeen vuosittain, yhteensä 34 vuoden ajan. Vain vuonna 2017 Keitelejazz jäi järjestämättä.
Harri Sjöström työväentalolla.
Conrad Bauer työväentalon keikalla.
