Rataverkon sähköistämiseen Jyväskylästä Äänekoskelle saataneen tulevaisuudessa rahaa? Nelostien Kirri-Tikkakoski –välin kohennus on aloitettavissa viimeistään vuonna 2016, tien 13 liittymä voi tulla jopa edellä aikataulussa?
Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus keräävät seuduilta evästyksiä maakunnan kehittämissuunnitelmien pohjaksi: mihin toimenpiteisiin julkista rahaa tulisi suunnata lähivuosina? Toimenpidesuunnitelma rahoitusesityksineen laaditaan työ- ja elinkeinoministeriölle syyskuun loppuun mennessä.
Toimenpidesuunnitelma on kompromissi, joka syntyy maakunnan tarpeiden ja toimenpiteiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksestä, selventää kehittämisjohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta.
– Valintojen tulee pohjautua Keski-Suomen strategiaan 2040, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi viime kesäkuussa. Sen mukaisesti seutukierroksen keskustelun teemoja ovat biotalous, digitalous, osaamistalous, aluerakenne ja saavutettavuus sekä hyvinvointi.
Tavoitteet on asetettu korkealle, muistuttaa Korhonen
– Keski-Suomeen havitellaan 10 000 uutta yksityissektorin työpaikkaa ja 2 000 uutta yritystä. Maakunnan vientituloja pyritään kasvattamaan 2 miljardilla eurolla ja yritysten T&K-panoksia nostamaan 60 prosenttiin koko maakunnan T&K-panostuksesta.
Seutukierrokselta toivotaan konkreettisia evästyksiä
Sekä Jyväskylässä että Keuruulla tulevaisuuskeskustelua sävytti Äänekosken biotuotetehdas: sen odotetaan elvyttävän pk-sektoria, mm. kone- ja laiteteollisuudessa, raaka-ainetuotannossa ja logistiikkabisneksessä. Uusi tehdas tuonee vauhtia liikenneväylien parannussuunnitelmiin ja vaikuttaa koulutuksen suunnitteluun kaikilla koulutusasteilla, jotta osaavan työvoiman saatavuus pystytään varmistamaan.
Molemmissa seututilaisuuksissa keskustelu oli pääosin luonteeltaan strategista. Keuruulla oli kuitenkin ”tehty läksyt” tunnollisesti ja virkamiehille oli koottu lista konkreettisia ehdotuksia. Äänekoskella seututilaisuus pidetään 12. syyskuuta.
Poimintoja Jyväskylän ja Keuruun keskusteluista
Jyväskylän seutu uskoo resurssiviisauteen ja kiertotalouteen, jotka sivuavat läheisesti biotalousteemaa. Maakunnallinen jätehuoltojärjestelmä ja uusi keskussairaala innovatiiviseine ratkaisuineen noussevat esimerkeiksi toimivasta kiertotaloudesta. Uusista energia- ja polttoaineratkaisuista odotetaan tulevaisuudessa liiketoimintaa, varsinkin jos saadaan lainsäädäntö sitä tukemaan. Keuruun seudulla pidetään tärkeänä koko bioenergiaketjun yritysten tukea ja työpaikkoja.
Digitalous tulee väistämättä entistä useammalle elämän osa-alueelle, mikä onkin tunnistettu selkeästi Keski-Suomen strategiassa. Kaikkia kansalaisia koskettavat palvelut digitalisoituvat, sote- ja kuntarakenteissa tarvitaan järjestelmien yhteensovitusta, kiinteistöautomaatio kehittyy ja teollisuuden, myös pk-yritysten, digitaaliset ratkaisut kehittyvät ja lisääntyvät. Uutta osaamista päästään testaamaan paitsi Äänekosken biotuotetehtaassa, myös Kankaan alueella Jyväskylässä ja uudessa keskussairaalassa. Ja osaajilla tulee olemaan kysyntää: on huolehdittava kansalaisten perusdigiosaamisesta siinä missä korkeakoulutuksesta ja –tutkimuksestakin. Katseet kääntyvät koulutuksen ennakointiin ja suunnitteluun.
– Kyberturvallisuus on vahvan osaamisen myötä nousemassa todelliseksi mahdollisuudeksi Jyväskylässä, joka on alan vetäjä kansallisessa INKA-ohjelmassa (Innovatiiviset kaupungit). Suomen tavoitteena tulisi olla maailman johtava kyberturvallisuuden maa, tiivisti kyber-INKAn ohjelmajohtaja Mika Kataikko Jykes Oy:ltä Jyväskylän tilaisuudessa. Keski-Suomen ja Jyväskylän vahvuus on koulutuksessa ja huippuosaajissa jo nyt.
Osaamistaloudessa ollaan hyvällä tiellä ja siitä odotetaan yhtä vahvaa kärkeä myös vientiin. Se tarkoittaa mm. koulutusosaamisen tuotteistamista ja eri koulutustasojen yhteisiä vientipyrkimyksiä. Osaajien taso ja riittävyys edellyttää yleisesti koulutustason nostamista ja koko osaamispotentiaalin saamista käyttöön – pudokkaat pitää saada kiinni.
Aluerakenne ja saavutettavuus perustuvat maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Liikenneinsinööri Pekka Kokin mukaan tuleva biotuotetehdas ei varsinaisesti muuta suunnitelmia, mutta vaikuttanee jonkin verran toimenpiteiden aikatauluihin. Nelostien Kirri-Tikkakoski –välin kohennus on aloitettavissa viimeistään vuonna 2016, tien 13 liittymä voi tulla jopa edellä aikataulussa. Myös Sininen tie on saamassa rahoituksen. Vaajakosken kohta on saatava suunnitteluhankkeiden joukkoon tulevaisuudessa. Tulevan biotuotetehtaan kumipyörillä kulkevat materiaalivirrat asettavat omat vaateensa alempiasteiselle tieverkolle.
Rataverkon ykköshanke on kaksoisraide Tampereen suuntaan. Rataverkon sähköistämiseen Jyväskylästä Äänekoskelle saataneen tulevaisuudessa rahaa.
