Moni odotti uutta verta Huiman koripallojaoston vetäjäksi. Vanhassa kuitenkin vara parempi, päätti Huima.
Vuoden verran tuuliajolla olleen jaoston nokkamieheksi nousi samaa pestiä jo vuosina 1993–2003 hoitanut maakuntaneuvos Simo Salmelin. Kokeneen demaripoliitikon kymmenvuotinen puheenjohtajuus päättyi naisten voittamaan Suomen mestaruuteen.
– Nyt olen huilannut toisen kymmenen vuotta, joten enköhän nyt jouda taas vetämään jaostoa muutaman vuoden, Salmelin miettii.
Huilaaminen on ollut aika totaalista.
– En ole tänä aikana käynyt kertaakaan Liikuntatalolla katsomassa pelejeä. Nyt en edes tunne, keitä joukkueissa on, Salmelin tunnustaa.
Nyt aloittavassa uudessa koripallojaostossa toimivat Salmelinin lisäksi naisten ja miesten joukkueiden päävalmentajat Mervi Nurmi ja Pena Ranta sekä Tarja Pullinen, Sari Åkerlund, Kari Parkatti, Veli-Pekka Nieminen, Heikki Korjus ja Jarkko Salo. Erikseen Huimassa toimii juniorikoripallojaosto.
JAOSTON TÄRKEIN tehtävä on taata aikuisjoukkueiden valmentajille työrauha. Juoksevien asioiden hoito on haitannut tällä kaudella Nurmen ja Rannan varsinaista työtä aivan liikaa.
– En voinut enää katsoa tätä alennustilaa sivusta. Olen hakenut jaostoon sellaisia ihmisiä, joihin voin luottaa. Nyt seistään tässä, ja karkuun ei lähdetä, Salmelin vakuuttaa.
Jaoston edellinen puheenjohtaja oli Salmelinin aatetoveri, myös pitkään politiikassa toiminut Rolf Nyholm. Lokakuussa, vajaan vuoden vastuun jälkeen, Nyholm ilmoitti jättävänsä tehtävän.
– Se ei ole selitys, ettei jouda hoitamaan tehtäväänsä. Jos asia on itselle tärkeä, niin aina pystyy, Salmelin linjaa.
SUURIA UUDISTUKSIA Huiman edustuskoriksen kuvioihin Salmelin ei lupaa.
– Kaikkea ei kannata tehdä kuten ennen, mutta loppujen lopuksi asiat eivät ole paljoa muuttuneet.
Salmelin on ylpeä siitä, että Huima on kyennyt pitämään purtensa pinnalla.
– Aikanaan helsinkiläiset moittivat meitä, kun hoidimme hommia talkoilla. Sen jälkeen nämä seurat ovat menneet konkurssiin.
– Kerran (1999–2000) menetimme ehkä miesten Suomen mestaruuden sen vuoksi, että toimimme talkoilla. Olimme mukana Korac-cupissa, jonka vuoksi joukkueelta ehkä loppui puhti keväällä. Alkukaudestahan olimme melkein voittamattomia.
NAISJOUKKUE ON edelleen huipulla, mutta miehet pudottautuivat viime kauden jälkeen suosiolla A-divarista kakkosdivariin – maan nelostasolle, jossa joukkue jäi häntäpäähän.
Salmelin uskoo, että kaikki on edelleen mahdollista talkoopohjaltakin.
– Kun hoidetaan asiat oikein, voimme joskus taas pelata SM-sarjaa kahdella joukkueella.
Nurmelle ja Rannalle toimivan jaoston saaminen on iso asia.
– Suunta on se, että Huiman koris on yksi kokonaisuus, Ranta sanoo.
– Junnupuoli toimii hyvin. Haaste on siinä, miten saamme nuoret pidettyä mukana, kun nykyisin on tietokoneet ja muut, Nurmi miettii.
Mervi Nurmen fokus on lauantaina HoNsUa vastaan pelattavassa ratkaisevassa puolivälieräpelissä. Miesten ensimmäinen kausi alasarjoissa on ohi, joten Ranta katsoo kauemmaksi.
– Tavoite on nousta ylemmälle sarjatasolle, mutta vuosilukua ei lyödä lukkoon.
Mikä hemmetti Huimaa oikein vaivaa? Eikö vanhoista virheistä ole opittu mitään? Se ei homma parane näitä vanhoja pomoja nuolemalla. Huimassa on ollut aina oksettava tapa, että koripallopomon pitää olla joku demaripoliitikko? Miksi ihmeessä? Simo Salmelinilla ei ollut mitään tekemistä Huiman menestyksen kanssa 90 luvulla. Jaostossa ei ole koripalloihmisiä valmentajia lukuunottamatta. Kannattaisikohan nyt pikkuhiljaa alkaa kyselemään esimerkiksi 90 luvun menestysjoukkueen runko-ukkoja mukaan toimintaan? Sieltä saattaisi löytyä monta hyvää näkökulmaa asioihin.
Herääkin kysymys onko lähestyvät vaalit taas Salmelinilla mielessä?