Sosiaalinen media on jatkuvasti yhä tiukempi osa ihmisten elämää. Varsinkin lasten ja nuorten netin käyttö puhututtaa, välillä hämmästyttää ja pelottaa. Äänekosken nuorisotiloilla keskusteltiin pitkään sosiaalisesta mediasta.
Äänekosken nuorisopalvelut järjesti sosiaalisen median illan lasten ja nuorten huoltajille tiistai-iltana 1. huhtikuuta. Paikalle saapui kymmenkunta asiasta kiinnostunutta vanhempaa.
Äänekosken nuorisovaltuuston nuoret esittelivät Nuorisokeskus Spotissa Facebookia, Instragramia, YouTubea, Twitteria ja Ask.fm-sivua sekä WhatsAppia. Paikalla oli myös koulupoliisi Jouni Rinne kertomassa netin käytöstä poliisin näkökulmasta.
– Useasti kuvitellaan, että netissä pilkkaaminen, loukkaaminen tai uhkaus ei ole niin iso juttu kuin kasvokkain toteutettuna. Päin vastoin, netissä käyty keskustelu jää talteen ja kaikesta siellä tapahtuvasta jää jälki, Rinne valisti.
Nykypäivänä kiusaaminen on levinnyt koulun käytäviltä ja kyliltä netin maailmaan: kuvia lisätään ilman lupaa, pilkkakommentteja viljellään sosiaalisessa mediassa ja toisen nimellä esiinnytään helposti.
RINNE PAINOTTI, että lasten ja nuorten tekemisiä netissä on hankala valvoa ja estää, mutta keskusteluja soveliaasta ja turvallisesta nettikäyttäytymisestä on syytä käydä. Myös kiinnostuneisuus ja tutustuminen jälkikasvun käyttämiin sivustoihin ja sovelluksiin on tärkeää.
– Äänekoskellakin tapahtui niin, että 10- ja 11-vuotiaat tytöt saivat epäsoveliaita viestejä ja kyselyjä vanhemmalta mieheltä Kik-sovelluksessa. Osa kertoi jopa kotiosoitteensakin. Tällaisissa tapauksissa huoltajien tulee painottaa, ettei vika ja häpeä ole lasten vaan toisen osapuolen eikä viestejä saa missään tapauksessa poistaa, poliisi neuvoi.
Rinne muistutti yleisöä, että vahingonkorvausvelvollisuus koskee myös alle 15-vuotiaita. Näitä asioita harvoin tulee mietittyä.
Netissä sattuu helposti ja tajuamatta tekijänoikeusrikkomuksia ja periaatteessa lasten lähettämistä viesteistä voi nousta esimerkiksi kunnianloukkaussyytteitä tai korvausvaatimuksia.
– Toisaalta jos lapset tarvitsevat opetusta netissä käyttäytymiseen, niin kyllä se voisi olla hyvä idea vanhemmillekin, yleisöstä heitettiin.
YKSITYISYYDEN KÄSITYS on muuttunut nettiaikakautena. Sosiaalinen media tekee yksityisasioiden kertomisesta isolle yleisölle yhä helpompaa ja toisten elämää seurataan mielenkiinnolla.
– Ask.fm-sivu on suuressa suosiossa nuorten keskuudessa. Siellä kuka tahansa voi esittää joko nimellään tai anonyymisti kysymyksiä aivan mistä tahansa aiheesta. Jotkut ovat saattaneet avautua pitkästi vaikkapa vanhempansa kuolemasta ja hakea sillä tavalla huomiota ja kommentointia, itsekin sivustoa käyttävä Lassi Inkeroinen kertoi huoltajille.
Yleisössä ihmeteltiin, että miksi ”tykkäämisten” hakemisesta on muodostunut niin suuri pakkomielle. Keskustelun lopputuloksena päädyttiin sen olevan verrattavissa positiivisen palautteen saamiseen. Kukapa ei sitä haluaisi?
– Mutta sitten tullaan siihen, että joku ei saa kirjoitukseensa lainkaan tykkäyksiä ja toinen saa samanlaiseen päivitykseen 150 peukkua, nuorisotyöntekijä Laura Lehto antoi esimerkin netin uusista kiusaamisen ilmiöistä.
15-vuotias Pasi Kotonen kertoi, että eräs päivä hän oli saanut 23 ”tapa ittes” -viestiä sosiaalisessa mediassa. Nuorimies suhtautui asiaan kylmän rauhallisesti, otti kuvan viesteistä ja poisti ne näkyviltä.
TÄLLÄ HETKELLÄ Facebookin rinnalle on noussut uusia medioita, joiden käyttäjäkunta ei ole aivan yhtä laaja kuin suomalaisittain ”Naamakirjaksi” kutsutulla sivustolla. Twitter on nuorten aikuisten ja aikuisten käytössä, kun taas edellä mainittu Ask.fm:ää käyttävät mieluiten nuoret.
– Nyt Facebookin kilpailijaksi arvellaan Instagramia, mutta minä en ainakaan ymmärrä, miksi omasta elämästään pitää jatkuvasti lisätä kuvia ja ketä edes kiinnostaa niin paljon, Jaakko Markkanen, 18, kritisoi.
Tapahtumaan osallistuneella Riitta Ruuskalla on useita tilejä sosiaalisissa medioissa, mutta mikään aktiivinen käyttäjä hän ei ole. Työ kirjastossa vaatii ajan hermolla pysymistä.
– Mielestäni Jouni Rinne puhui asiaa. Jaan monet kysymykset ja mielipiteet hänen kanssaan. Olen keskustellut 17- ja 18-vuotiaiden lasteni kanssa netin vaaroista. Luottamus pitää löytyä molemmin puolin, Ruuska kommentoi illan antia.
Asia on jatkuvasti ajankohtaisempi, sillä useassa kodissa istutaan yhä nuorempina päivittäin tietokoneilla ja jos ei siellä, niin älykännyköitten lisääntyessä nettiin pääsemistä ei enää rajoita aika tai paikka.
Yhteisistä pelisäännöistä on syytä keskustella rauhassa ja maltilla.
Poliisi Jouni Rinne huomautti, että nuoria on syytä silloin tällöin muistuttaa kasvotusten hoidettavien sosiaalisten kontaktien tärkeydestä. Hyvää käytöstä ei ole olla silmät jatkuvasti kiinni ruudussa.
Petri Varis (keskellä) kertoi, että nykyisillä älypuhelimella pystyy käytännössä tekemään kaiken, minkä tietokoneillakin.
Nuorisovaltuuston jäsenet esittelivät suosituimpia ja tunnetuimpia sosiaalisia medioita. Vanhemmilta heräsi paljon kymyksiä, sillä netin käytöskulttuuria oli hankala ymmärtää. Kuvassa Lassi Inkeroinen.
