Marke Tuominen (ps) jätti 4. toukokuuta valtuustoaloiteen sosiaalisen jälleenrakentamisen ohjelmasta. Siinä haetaan vastauksia muun muassa uusien tehokkaiden työllisyystoimien lisäämiseksi järjestöjen ja yrittäjien kanssa koronaviruksen tuhojen korjaamiseksi. Tuominen ei pidä kaupungin tämän hetkisiä linjauksia riittävinä.
– Ei ole millään tavalla riittäviä eikä oikeita. Nyt on menty aivan vikaan, eikä Äänekosken kaupungin tekemä linjaus ei ole linjassa muiden kuntien kanssa. Haluan penkoa asiaa, ja löytää vastauksia mihin avustukset menee ja kuka niitä saa ja millä perustein, Tuominen sanoo.
Ohjelmassa toivotaan järjestötukien korottamista ja yleensä järjestöjen ja yhdistysten toiminnan tukemista. Tänään kokoontuva perusturvalautakunta saa päättääkseen Äänekosken katulähetys ry ja Suolahden Työttömät ry:n avustukset.
– Korona-aika on on koetellut kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kovalla kädellä. Juuri nyt olisi tärkeää taata työllistävien yhdistysten toiminnan jatkuvuus, Tuominen sanoo.
Tuominen toivoi aloitteen käsittelyyn nopeutta, jotta ohjelmatyö saadaan käyntiin. Näyttää siltä, että aloitteen käsittely venyy syksyyn.
– Olisin odottanut tätä kesäkuun valtuustoon. Nyt asiaa venytetään, eikä se näytä lainkaan hyvältä. Meille on tulossa koronasta johtuva pommi, jonka jälkiä joudumme siivoamaan vielä pitkään, Tuominen pohtii.
Työttömien Keskusjärjestö perustettiin edunvalvontaorganisaatioksi vuonna 1991. Kysyimme Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärveltä, onko työttömien keskusjärjestö aatteellinen yhdistys?
– Aatteellinen teema Keskusjärjestöllä on ”Työtä kaikille – ihmisarvoa kunnioittaen”. Nykyään toiminnasta ja yhdistyksestä käytetään enemmän termiä yleishyödyllinen yhdistys. Työttömien yhdistyksiä on monenlaisia, osa on kristillisiä pohjaltaan, kuten Katulähetyksen yhdistykset, mutta kaikkia yhdistää ajatus ihmisarvoisesta elämästä. Yhdistykset syntyivät, kun kunta ja valtio ei saanut nopeasti tuettua massatyöttömyyden aikana työttömäksi jääviä, joten se tehtiin yhteisvastuuperiaatteella. Niissä annetaan neuvontaa, ruoka-apua ja taloudellista tukea ja pidetään huolta lasten ja perheiden hyvinvoinnista tehden laajaa yhteistyötä kunnan sosiaalityön ja mm. STEAN ja seurakuntien kanssa, Hirsjärvi vastaa.
– Olemme toimineet korona-työryhmissä ministeriöiden asiantuntijana ja korkean tason työryhmässä, jonka työtä vetää emerituspiispa Kari Mäkinen. Työryhmässä toimii asiantuntijoina sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tukipilareita.
Hirsjärvi harmittelee, ettei Äänekoskella kesätyöllistetä nuoria.
– Tämä on todella huono uutinen, jos näin on, ja vastoin yleistä suuntaa. Myös yrittäjät ovat rohkaisseet nuoria hakemaan töitä, joten näen, että kunnalla ei ainakaan koronan vuoksi ole syytä olla työllistämättä. Nuorten tulot menevät mitä todennäköisimmin suoraan kuntatalouteen, joten varat eivät siirry kunnasta ulos, vaan tukevat kuntalaisia. Monessa tilanteesta nuorten tulot auttavat olennaisella tavalla nyt tiukilla olevia perheitä.
Hirsjärvi kertoo käyneensä läpi jokaisen yhdistyksen tilanteen.
– Näyttää olevan selvä jako siinä, ymmärtääkö kunta yhdistyksen merkityksen alueellaan vai ei. Niissä, jossa ymmärretään, yhdistykset toimivat myös kunnan kannalta tuloksekkaasti: esimerkiksi sakkomaksut pienenevät, ja ruoka-apu hoituu erittäin pienin menoin. Muissa kunnissa on hukassa esimerkiksi tieto siitä, että kolmas sektori pystyy hakemaan sellaisia rahoituksia kuntaan, joita kunta ei itse voi saada. Esimerkiksi Nurmeksen alle 10 000 asukkaan kunnassa paikallinen työttömien yhdistys sai 80 000 euron tuen kunnan kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Jokainen viisas kunta tietää tämän.
Yhteiskunnan on selvittävä uudesta tilanteesta.
– Suomi ei ole sama kuin ennen koronaa, ja sosiaalinen jälleenrakentaminen on asia joka vaatii laaja ymmärtämistä yhteiskunnan rakenteista. Kunnat ovat tässä nyt erityisasemassa. Myös Kuntaliitto on tuonut esille kolmannen sektorin tärkeyden siinä työssä, Hirsjärvi sanoo.
