Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä kävi perjantaisessa kokouksessaan läpi muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutilannetta.
Sote-palveluiden alustavat palvelulupaukset herättivät päättäjien keskuudessa laajaa keskustelua.
Palvelulupauksissa todetaan muun muassa, että jokaisen keskisuomalaisen asukkaan pitää olla aina ensihoidon piirissä henkeä uhkaavissa tilanteissa sekä sosiaalisen hädän, kuten yllättävän kriisin kohdatessa. Ei-kiireellisissä asioissa palvelun tulee olla asukkaan saavutettavissa 30 minuutin kuluessa eri kulkuneuvoja hyödyntäen.
Päättäjät kysyivät kokouksessa, ovatko lupaukset realistisia talouden reunaehtojen puitteissa. Valmistelutyöryhmien puheenjohtajat Juha Kinnunen, Mikael Palola ja Kati Kallimo puolustivat palvelulupausten hahmotelmia.
– Me tiedostamme, että tavoite on kova. Mutta jo tällä hetkellä yli 70 % keskisuomalaisista asukkaista saavuttaa palvelut ehdotetun puolen tunnin aikamääreen puitteissa. Valmistelussa pitää olla kunnianhimoinen. Lisäksi tulee olla rohkeutta miettiä palveluiden tuottamista uudella tavalla. Entäpä, jos palveluita tuotetaan yhä enemmän liikkuvia palveluita hyödyntäen? Ja mitä mahdollisuuksia digitaaliset palvelut meille tarjoavat, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen haastoi.
Tilaisuudessa todettiin, että Keski-Suomen hahmotelmat kiinnostavat myös valtakunnallisesti.
– Keski-Suomi on ainoa maakunta, jossa on mietitty jo konkreettisia palvelulupauksia, ja siten esimerkiksi ministeriö on hyvin kiinnostunut siitä, miten valmistelu täällä etenee, Mikael Palola tiivisti.
Maakuntavaltuuston rooli korostuu tulevassa organisaatiossa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta uudistuksen nähtiin vahvistavan maakuntavaltuuston roolia, sillä tuleva maakuntavaltuusto ohjaa Keski-Suomessa sitä, mitä palveluita ja miten asukkaille tarjotaan.
Maakuntavaltuusto määrittelee esimerkiksi sen, mikä on maakunnassa tuotettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältö ja mikä niistä maksettava korvaus on. Toisaalta maakuntavaltuusto päättää myös siitä, mitä palveluita tullaan asiakassetelillä myöntämään asukkaille. Maakuntavaltuusto tulee lisäksi vuonna 2018 linjaamaan sitä, siirtyykö Keski-Suomessa suoran valinnan piiriin jo vuoden 2019 alussa avosairaanhoidon ja hammashoidon lisäksi muita palveluita, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon lääkärivastaanottoja.
Poliittisessa ohjausryhmässä kannettiin kuitenkin huolta siitä, miten varmistetaan pienten kuntien äänen kuuluminen päätöksenteossa.
– Palvelulupaukset, jotka maakuntavaltuusto hyväksyy valmistelun pohjalta, ovat yksi konkreettinen keino varmistaa se, että tasavertaisuus maakunnan asukkaiden kesken toteutuu. On hyvä, että niistä keskustellaan jo nyt valmisteluvaiheessa ja luodaan siten kuntien yhteistä näkemystä tulevaisuuden Keski-Suomesta, Mikael Palola tiivisti.
Valinnanvapaus ja reuna-alueiden palvelut huolettavat
Valinnanvapautta pohtivan työryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo visioi, että asiakkaat alkavat käytännössä tekemään valintoja jo vuoden 2018 loppupuolella, ja palvelut uudella palveluntuottajalla voivat alkaa vuoden 2019 alussa. Siten valmisteluaikataulu on tiukka.
– Meillä on vajaa kaksi vuotta aikaa trimmata oma palvelutuotantomme siihen kuntoon, että olemme valmiita kilpailuun. Asiakas tekee valinnan laadun ja kokemustensa perusteella. Hyvät käytännöt pitää tunnistaa ja kehittää omia palveluitamme maakunnallisesti, jotta kilpailussa pärjätään, Kallimo kannusti.
Valinnanvapauden osalta poliittinen ohjausryhmä kiinnitti huomiota siihen, syntyykö maaseudulle kilpailua ja uusia palveluita. Myös maakunnan reuna-alueiden asukkaiden valinnanmahdollisuudet huolettivat ohjausryhmää.
– Lain mukaan asukas saa valita palveluitaan myös maakuntarajojen yli ja pystyy näin hyödyntämään eri toimijoiden palveluja laajastikin, Kallimo tiivisti.
Henkilöstölle tarjottava laajaa muutostukea
Poliittinen ohjausryhmä kannusti henkilöstötyöryhmää valmistelemaan laajaa muutostukea henkilöstölle uudistuksen edetessä. Ohjausryhmä korosti, että henkilöstön tulee saada laajasti tietoa uudistuksesta ja vuorovaikutuksen tulee olla kaksisuuntaista. Henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Arja Aroheinä totesi, että suuntaviivat on huomioitu maakunnallisessa työryhmässä.
– Maakuntaan, sen liikelaitokseen ja yhtiöihin siirtyy yhteensä noin 10 000 työntekijää. Muutostuki on jo käynnistetty eri työyksiköiden omana kehittämistyönä. Muutostuen punaisena lankana toimii se, että eri tasoilla luodaan yhteistä ymmärrystä tulevasta ja varmistetaan, että kaikki tähtäävät samaan maaliin. Laajalla vuoropuhelulla halutaan varmistaa esimerkiksi uudenlaisella otteella asiakasnäkökulman kehittyminen.
Aroheinä totesi lisäksi, että esimiesten asema muutoksessa on tunnistettu. Esimiehille tullaankin räätälöimään yhteisiä koulutuksia uudistuksesta. Valmennusta ei kuitenkaan voida täydellä teholla aloittaa, ennen kuin lainsäädäntö on lyöty lukkoon ja tavoitetila varmistunut.
– Muutosta tehdään eri puolilla organisaatiota. Uuden toimintakulttuurin synnyttäminen edellyttää, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite. Uutta halutaan aidosti rakentaa yhdessä kaikkien 10 000 työntekijän voimin, Aroheinä tiivisti.
