Sunnuntain soteuutinen pisti Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin puheenjohtajan, Leila Lindellin, vakavaksi ja mietteliääksi. Sanavalmis nainen oli hetken jopa hiljainen.
– Hiljaiseksi veti. Pohdin, mitä tämä tarkoittaa äänekoskelaisten kannalta ja mitä keskisuomalaisten kannalta. Järjestämisvastuu eli taho, joka palvelut organisoi, menee äänekoskelaisilta kauas Kuopioon.
Lindell pitää ratkaisua yllättävänä. Maakunnallisen mallin hyvä puoli olisi siinä, että päätöksenteko olisi pysynyt Keski-Suomessa. Etenkin Keski-Suomen kannalta tilanne on erikoinen: sosiaali- ja terveydenhuoltoalan pääkallopaikka on Kuopion eli KYS:in erva-alueella, poliisihallinto on Pirkanmaalla eli Tampereella, hätäkeskus Vaasassa ja pelastustoimea kaavaillaan siirrettäväksi Tampereelle.
– Pelastustoimi ja sosiaali- ja terveydenhuolto liittyvät tiiviisti toinen toisiinsa. Pakka on aika levällään.
Valmistelut aloitetaan uudistuksen osalta viipymättä ja uudet kuviot ovat käytössä vuonna 2017.
Lainsäädäntöä työstetään, ja se tulee päätettäväksi kuluvan vuoden syksyllä.
– Sairaanhoitopiirit katoavat kartalta. Erityisvastuualueet, jotka ovat tähän asti huolehtineet pelkästään vaativammasta hoidosta ja koordinoinnista, siirtyvät kauas.
Tulevaisuudessa sote-alueemme 71 kuntaa tuottaa meille paleluita. Miten tämä organisoidaan ja miten saadaan huomioitua potilaslähtöisyys ja kustannustehokkuus? Miten tiedonkulku pelaa – paljon kysymyksiä ja vähän lisää: entä henkilöstö, minkä organisaation palkkalistoille he menevät etenkin erikoissairaanhoidon osalta? Mikä on Jyväskylän yksikön tilanne? Miten sairaalahankkeen käy?
– Aina on riski olemassa, ettei Jyväskylään tule mitään uutta, vaan palvelut siirtyvät pikku hiljaa ervan pääpaikkaan, Lindell pohtii ja toivoo, että Keski-Suomessa olisi myös vaativamman hoidon palvelut olemassa.
Mitä konkreettisesti tapahtuu, sitä ei vielä kukaan tiedä. Alue on iso, Joensuusta Äänekoskelle on kolmisensataa kilometriä ja Kuopioon tulee 150. Etäisyydet ovat hyvin pitkät.
– Lähipalvelut säilyvät Äänekosken terveyskeskuksessa. Se, miten vaativamman hoidon ammattilaisia saadaan työskentelemään Äänekoskelle on yksi kysymys. Vaikuttaako tämä lääkärikoulutuksen sijoittumiseen, miten palveluketjut toteutetaan, miten sosiaalitoimi saadaan näin laajalla alueella yhteiseen toimintamalliin, Lindell jatkaa kysymysten tulevaa ja sanoo, ettei osaa vastata eikä uskalla ennustaa.
Sairaanhoitopiirin puheenjohtaja Lindellille päätös on eräänlainen takaisku, ainakin hyvien potilaslähtöisten suunnitelmien osalta mitä Keski-Suomeen suunniteltiin. Kuntalainen Lindellille ratkaisu on myös takaisku.
– Palveluiden käyttäjän näkökulmasta tämä tuo epävarmaa tunnetta.
Hyvä juttu on kuitenkin se, että ratkaisu saatiin vihdoinkin aikaiseksi. Lindell arvioi että päätöksestä saattaa syntyä vielä myrsky.
– Rohkeita päätöksiä tarvitaan aina. En ole näin ison keskittämisen kannattaja.
Äänekosken rooli 20 000 väestöpohjallaan on pienen pieni.
– Olemme pieni vaikuttaja 71 kunnan joukossa. Kustannukset nousevat meille, ei asiakkaalle, vaan kunnalle, jos ne tuotetaan KYSin mallilla. Tästäkin selvitään, Lindell vakuuttaa.
Kuntalainen Lindellille tämä on takaisku.
Vai, että Sipilän ym. runttaama pakettiratkaisu onkin takaisku. Minun arvioissani tässä on kysymys vuosisadan mahdollisuudesta.
Ratkaisu etenee nyt omalla painollaan ja päästään hiomaan yksityiskohtia. Hyvä hallitus, hyvä oppositio.
Erittäin huolestunut veronmaksaja on siinä oikeassa, että rohkeita päätöksiä tarvitaan, mutta niissä pitää olla järkeä.
Ei liene järkevää romuttaa parhaiten toimivaa ja kustannustehokasta aluetta.mhuolestuneen veronmaksajan kannattaa tutkia vertailutietoa Kys:n kustannuksista suhteessa Keski-Suomen shp kustannuksiin sairaanhoitopiirien vertailussa.
Asiaan perehtynyt ei ehken ole perehtynyt ihan kaikkeen, koska viisaat päät saivat aikaan pääätetyn sote-ratkaisun.
Ehkä kansalainen, veronmaksaja ja terveyspalveluja tarvitsevat tässä ovat pääosissa, ei maakuntaneuvoksen tittelin karkaaminen muualle.
Toivottavasti kyläpoliitikkojen luottamuspaikkojen määrä vähenee ja asiantuntijoiden käyttö lisääntyy jatkossakin. Onhan kaikkien tiedossa, että luottamuspaikkojen suuri määrä on perustunut pikkukuntien suureen määrään. Seuraava rutistus voisikin olla kaikkien Keski-Suomen kuntien yhdistyminen yhdeksi kunnaksi, joka on epärealistista nyt, mutta ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua mahdollista.