Steve n’ Seagulls pisti tanssijalat vipattamaan Hurmoksessa.
Tupa oli täynnä ja yleisöllä selvästi kovat odotukset. Onhan kyseessä yksi tämänhetken halutuimpia suomalaisia bändjä, jolla on aivan omalaatuinen meininki. Bändi soittaa hurmaavan rosoisia bluegrass-versioita tunnetuista rock- ja metallibiiseistä.
– Seagulls on siitä erikoinen bändi että vetoaa biisien osalta ihan tavalliseen musankuluttajaan, mutta selkeästi myös soittajiin ihan tajuttomilla sovituksilla. Stemmat lähtee neljän laulajan voimin ja vokalistiakin vaihdettiin, pohtii virallisen epävirallinen musiikkikriitikko, ja Ärmy ry:n puheenjohtaja Pekka Ouli.
Odottava tunnelma laukesi hieman puolenyön jälkeen kun yhtye nousi lavalle ja täräytti ilmoille ensimmäisen kappaleensa: Nighwishin Wishmasterin. Yleisö oli mukana heti ensimmäisestä tahdista asti ja hoilasi mukana minkä kerkesi. Hyvä keikkatunnelma täytti Hurmoksen terassia ja ovenpieliä myöten.
Varsinainen keikka päättyi bändin ehkä suurimpaan hittiin, AC/DC:n Thunderstruckiin.
Bändi ei kuitenkaan päästänyt kyltymätöntä yleisöä vielä kohti baaritiskiä, vaan palasi lavalla kahden riemukkaan encoren voimin. Viimeisenä encorena nähtiin jotain harvinaisen epänormaalia.
– En muista että ”Hava Nagila” biisiä olis kukaan soittanut encorena saati huudattanut sillä yleisöä, Ouli pohtii.
Keikka oli juuri oikea sekoitus yleisön voimaa, bändin erikoislaatuista persoonaa, musiikillista taitoa ja huumoria. Ravintola Hurmos näytti viimeistään tässä vaiheessa olevansa ykkösluokan keikkapaikka, ainakin mitä fiilikseen tulee.
(Kuva: Pekka Ouli)
(Kuva: Pekka Ouli)
Hurmoksen keikkafiiliksen pääsee tänä keväänä testaamaan useaan kertaan, kun lavalle astelee erittäin kovan tason esiintyjiä. Toivottavasti keikkavuosi jatkuu samalla tyylillä aina jouluun asti.
26.3. Teflon Brothers
29.4. Aikakone
en tiiä ——- minkä ikäsille tuo paikka on tarkoitettu, tulisikohan olo että on syntynnä muutama vuosikymmen liian aikaisin jos tuonne uskaltautuisi. Festareilla taitaa olla helpompi sulautua massaan.
Joo, tuo Pekan mainitsema Hava Nagila oli kyllä yllätys… Uskallan kyllä veikata, että sitä eivät kaikki paikalla olleet edes tunnistaneet.
Uskomaton bändi, selvin päin kokee näköjään parhaat keikat!