Äänekosken kaupungin järjestämien kyläkierrosten teemana on asukkaiden kuuleminen. Tällä kertaa oli sumialaisten vuoro esittää toiveita, huolia ja kiitoksia kaupungin viranhaltijoille, jotka puolestaan esittelivät Äänekoskella olevia ajankohtaisia asioita. Kyläillat ovat osa avoimen hallinnon mukaisen ja osallistavan kuntastrategian, Äänekoski-ilmiön, toteuttamista.
Tilaisuuden juonsi kehityspäällikkö Tanja Sulin, ja avauksen suoritti kaupunginjohtaja Matti Tuononen.
– Sumiaisiin on aina mukava tulla, kyselkää mitä mieleen tulee, mikä on pielessä tai mikä on hyvin, Tuononen sanoi.
Kysymyksiin vastaamassa olivat kaupunkirakennepäällikkö Riitta Ilmasti, kulttuuri ja liikuntajohtaja Paula Kemppainen, varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ruut, kuljetussunnittelija Aino Westrsund, maankäyttöpäällikkö Juha Koskinen, puutarhuri Tiina Nejlik, talousjohtaja Tapani Hämäläinen, tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, viestintäpäällikkö Suvi Kallioinen. Ensimmäisenä vastaamaan pääsi kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.
Kysymyksiä oli saanut lähettää ennakkoon. Sumiaisten koulun tulevaisuus huolettaa. Kylän koulu on kolmen ryhmän koulu, jossa on Rautasen mukaan kaupungin paras resursointi.
– Aikuisia on suhteessa oppilasmäärään runsaasti. Oppilasmäärät ovat ryhmää kohden 18-20 oppilasta, joita pedagogisin perustein tarkastellaan.
Lasten määrä on on laskeva.
– Koko Äänekoskella 1669 ja kun mennään vuoteen 2032 saakka putoaa määrä putoaa 500 oppilaalla, ja se haastaa meitä miettimään kuinka opetusta tulevaisuudessa järjestetään.
Koulun maalipinta on pahoin rapistunut ja Tommi Rautjärvi myönsi, että pinta on ”kehvelin näköinen”.
– Ihan heti en voi kuitenkaan luvata laittaa maalausta vireille, Rautjärvi sanoi.
Sumiaisten vuokra-asunnoille toivottiin näkyvämpää markkinointia.
– Ääneseudun Asunnot Oy:llä uusi toimitusjohtaja, joka on luvannut panostaa vuokra-asuntojen näkyvyyteen, Matti Tuononen vastasi.
Toiveena on saada uimahallibussi, varsinkin nyt, kun Suolahden uimahallin remontti valmistuu. Palveluliikenne on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyville henkilöille – tämä kyyti pitää tilata ennakkoon, ja liikennöinti tapahtuu Matilanvirralta, Rautionmäeltä, Taipaleelta ja Saarikkaalta – myös Vihijärveltä ja Syvälahdesta.
– Koulubusseja kannattaa hyödyntää ja myös kyläbusseja. Kannattaa ehdottaa myös uusia vaihtoehtoja, jos sellainen tulee mieleen, Westersund vastasi.
Kuulijoilta tuli heti ratkaisu asiaan:
– Kimppakyydit kulkee, kun vaan niin sovitaan, yleisöstä sanottiin.
Riitta Ilmasti vastasi Kuntalan tulevaisuuden pohdintoihin. Vuonna 1954 valmistuneessa rakennuksessa on kolme asuntoa, kahvila ja parturi.
– Alkuvuodesta tuli putkiongelmaa, ja sitä korjatessa huomattiin muitakin ongelmia lämmitysverkossa, johon kuuluu myös koulun rakennukset. Kuntalan sisäpuoliset putket on rikkoutuneet viime viikolla, eikä rikon sijaintia ole vielä löydetty. Koulujen lämmitys toimii normaalisti, Kuntalassa vain osittain, Vuotoja on korjattu ja rajattu useissa vaiheissa. Korjauskustannukset ovat korkeat ja vievät aikaa.
Koululle rakennetaan oma kaukolämpöliittymä yhteistyössä Äänekosken Energian kanssa.
– Ja samalla rakennukset irroitetaan Kuntalan yhteisestä verkosta. Jos Kuntalaa aletaan peruskorjata, se saa siinä vaiheessa oman kaukolämpöliittymän.
Kuntalan tilannetta selvitetään parhaillaan ja rakennuksen käyttäjiin on oltu jo yhteydessä.
– Korjaaminen on todella kallista ja tällä hetkellä etsitään vaihtoehtoisia tiloja käyttäjille. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, ja mietimme monet eri vaihtoehdot tarkkaan. Isoja päätöksiä ei ole aikataulutettu, tunnemme oman vastuumme vuokranantajina, Riitta Ilmasti sanoi.
Voiko uudet putket vetää pintavetona, kysyi Jaana Kautto.
– Sitäkin vaihtoehtoa olemme pohtineet, mutta rakennuksen muu tekniikka on tullut tien päähän. Hintalappu mahdolliselle korjaukselle on miljoonaluokkaa. Korjauskustannusten arvo pitää perustua tarkkoihin lukemiin, emme voi lähteä arvailemaan summaa, toisaalta eikä raha voi lähteä ohjaaman päätöksentekoa, vaan ensin pitää tehdä hyvät selvitykset.
Tommi Rautjärvi muistutti että kaupungilla on menossa talouden vakauttamisen ohjelma. Säästöjä pitäisi saada aikaan 1,5 miljoonan euron verran.
– Investointeja siirretään eteenpäin ja se lykkää varmasti Kuntalan remonttia. On väärin sanoa, että jotain lähdettäisi nyt tekemään. Kuntataloudessa on nyt niukkuuden aika, mutta purkamassa rakennusta ei olla, Rautjärvi sanoi.
Talousjohtaja Tapani Hämäläinen sanoi, että vain pakolliset investoinnit tehdään.
– Seuraamme talouden kehitystä nyt todella tarkasti, Hämäläinen sanoi.
Sumiaisten kyläyhdistykset ovat saaneet euroja kyläparlamentin kautta noin 91 000 euroa viimeisen viiden vuoden aikana. Euroja on mennyt muun muassa Köyhyydenkylään, Saarikkaan maisemasuunnitelmaan ja kylätalolle ilmalämpöpumppu, sähköliesi, kaasugrilli ja pyöräramppi. Kirkonkylälle on saatu kuntoportaat ja eurot Hitonhaudan luontopolun opasteiden uusintaan. Kuokanniemen taidepolku on saanut myös opasteet, ja on hankittu kaislaleikkuri, Mörköpolulle on uusittu viitoituksia ja kunnostettu pysäköintialue.
– Petäjäsaaren kota tulisi olla valmis tämän kesän aikana, eikä tältä seutukunnalta löydy samanlaista tai niin komeaa löydy, Matti Makkonen laski ja toivotti tervetulleeksi talkoisiin.
Myös Mörköpolulla alusta saakka talkootyötä tehnyt Anna Hakala peräänkuulutti talkooväen perään.
– Olen tosi huolissani, että kuka polkua huoltaa tulevaisuudessa, kun voimavarat ovat yhdeltä ja toiselta ahkeralta alkuperäiseltä talkoolaiselta jo hiipunut. On vakava asia, kun talkoot ei kiinnosta nykyihmisiä, kun me samat vanhat kantturat ollaan aina mukana, tekemässä vaan kuinka kauan me jaksetaan? Olen kuitenkin iloinen, että olemme saaneet rahoitusta lähinnä kylttien ja opasteiden uusintaan. Mörköpolulla käy paljon vaeltajia, ja sen näkee polttopuiden menekistä, Hakala kiitteli.
Keijo Häkkinen penäsi kaupungilta eväitä väkiluvun positiiviseen kehitykseen.
– Teemme jatkuvasti markkinointia radiossa, televisiossa, sanomalehdissä, messuilla, somessa ja erilaisissa tapahtumissa, Sulin vastasi.
Uudet asukkaat kiittävät vastaanottoa Sumiaisiin. He kertovat tulleensa Sumiaisiin jäädäkseen.
– Olemme osuneet 30 vuotta Jyväskylässä, ja löysimme uuden kodin Sumiaisista puskaradion kautta, kun olimme etsineet mieleistä taloa kolmen vuoden ajan Etuovesta.
Rantatonteille olisi varmasti kysyntää, mutta kaupungilla ei ole maata järvien rannoilta.
– Pitäisi keksiä porkkana yksityiselle maanomistajalle, että he lähtisivät myymään rantatonttejaan, kertoi Juha Koskinen ja iloitsi vilkkaasti kaupaksi menneisiin Muhluniemen tontteihin.
