Kuumalta keliltä ja sen aiheuttamilta haittavaikutuksilta on hyvä suojautua aktiivisesti.
Koko Suomessa on voimassa Ilmatieteen laitoksen hellevaroitus. Elohopea saattaa nousta jopa yli 30 asteen, mikä voi tuoda mukanaan ikäviä haittavaikutuksia. Varoitus on suunnattu riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen sekä ulkona säälle alttiissa toiminnassa työskenteleville, mutta myös terve ihminen voi kärsiä helteen haittavaikutuksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut selkeät vinkit helteen haittavaikutuksien torjuntaan:
Pidä sisätilat viileinä
– Sulje ikkunat päivällä, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää.
– Varjosta auringonpuoleiset ikkunat vaaleilla sälekaihtimilla tai verhoilla, jotta aurinko ei porota sisään. Helposti lämpenevien huoneiden ikkunat kannattaa suojata myös ulkoa, esimerkiksi markiiseilla tai varjostavilla kasveilla.
– Avaa ikkunat yöksi ulkoilman viilentyessä ja tuuleta sisätilat läpivedon avulla.
– Käytä tarvittaessa jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Muista samalla pitää ovet ja ikkunat suljettuina.
– Sammuta turhat valot ja sähkölaitteet, sillä ne lämmittävät asuntoa.
– Tuuletin voi helpottaa oloa jos sisäilma on alle 35 astetta. Koska tuuletin ei viilennä ilmaa, niin tätä lämpimämmässä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa. Tuuletin myös haihduttaa iholta nestettä, joten muista juoda riittävästi.
– Vältä kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta
– Vietä aikaa asunnon viileimmissä osissa. Yöksi kannattaa siirtyä viileimpään huoneeseen tai parvekkeelle.
– Jos asuntoa ei saa riittävän viileäksi, vietä muutama tunti päivällä jossakin muussa viileässä paikassa, esimerkiksi ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa.
– Vältä ulkona olemista päivän kuumimpaan aikaan. Pysy varjossa.
– Vältä raskasta fyysistä ponnistelua tai ajoita se aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan, kun ulkona on viileämpää.
– Älä jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn ajoneuvoon.
– Jos nukutat lasta vaunuissa, älä jätä vaunuja auringonpaisteeseen. Varmista, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.
Juo riittävästi ja syö kevyesti
– Juo riittävästi ja säännöllisesti pitkin päivää. Juoda kannattaa jo ennen janon tunnetta, erityisesti vanhusten ja lasten.
– Juodun nesteen tarve vaihtelee yksilöittäin iän, fyysisen aktiivisuuden ja ruokavalion mukaan. Riittävä määrä on yleensä noin 1-1,5 litraa päivässä. Helteillä tätä määrää kannattaa lisätä ainakin muutamalla lasillisella ja tarvittaessa enemmän, jos hikoilu on voimakasta. Älä kuitenkaan juo lyhyessä ajassa litrakaupalla vettä, sillä se on vaarallista.
– Jano, kuiva suu, vähentynyt virtsaamistarve ja virtsan värin muuttuminen tummemmaksi ovat merkkejä liian vähäisestä juomisesta.
– Tavallinen vesi on hyvä janojuoma. Muista myös syödä riittävästi, jotta kehon suolatasapaino säilyy normaalina.
– Vältä alkoholia ja kofeiinia, sillä ne kuivattavat elimistöä. Myös hyvin sokeripitoisia juomia kannattaa välttää.
– Syö pieniä aterioita usein. Suosi viileitä ja vesipitoisia ruokia, kuten salaatteja ja hedelmiä.
Viilennä kehoa
– Pukeudu kevyesti löysiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin. Suojaudu suoralta auringonpaisteelta viileillä pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla. Auringon UV-valolta suojautumisesta saa lisätietoa Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksista.
– Viilennä kehoa viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden tai kylmäkääreiden avulla.
– Vaihda peitto ja lakanat keveisiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin tekstiileihin.
Muista huolehtia muista
– Pidä yhteyttä yksin eläviin sukulaisiin, ystäviin ja naapureihin, ja auta heitä tarvittaessa suojautumaan kuumuudelta. Apua saattavat tarvita erityisesti ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista kärsivät tai ne, joiden toimintakyky on muuten heikentynyt.
– Huolehdi lapsista, sillä he eivät usein itse ymmärrä suojautua kuumuuden ja auringonpaisteen haitoilta. Pienet lapset myös kärsivät aikuisia herkemmin nestehukasta. Lapsilla elimistön kuivumisesta kielivät tavanomaista vähäisempi virtsaaminen ja virtsan tumma väri, kuiva suu, kyynelten puuttuminen itkiessä, ärtyisyys sekä vähentynyt fyysinen aktiivisuus.
– Pitkäaikaissairauksista kärsivien tai heistä huolehtivien tulisi tarkkailla sairauden oireiden pahenemista. Keskustele tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa, mielellään jo ennalta, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoitoon käytettäviin lääkityksiin. Oireiden pahentuessa ota tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Säilytä lääkkeet alle 25 asteen lämpötilassa tai vaikkapa jääkaapissa ja tarkista pakkauksesta säilytykseen liittyvä ohjeistus.
