Suolahden yhtenäiskoululla järjestetty Suolahden ja Ruotinkylän kyläilta keräsi kuulolle kysymyksineen kuutisenkymmentä asuinpaikastaan kiinnostunutta kuntalaista.
Paikalla oli myös kyläiltojen tuttuun tyyliin suuri joukko kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöistä paikalla olivat perussuomalaisten Antti Peltomäki, Joni Kotilainen ja Marke Tuominen, demareista Kari Kiiskinen ja Johanna Vertainen, keskustan Henna Penttinen sekä vasemmistoliiton Matti Virtanen ja Sirpa Martins.
Tanja Sulin kertoi, että kylien kehittäminen on yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen lisäsi, että kyläilta toimii kehittämisiltana ja toivotti kaikki paljasjalkaiset Suolahtelaiset tervetulleeksi kengättömään kouluun.
Virkamiehistä paikalla olivat vs. kulttuuri- ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen, hyvinvointikoordinaattori Päivi Kivelä, kaupunkirakennepäällikkö Erika Räihä, elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, talousjohtaja Tapani Hämäläinen, yhdyskuntainsinööri Antti Hakkarainen, kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi, kuljetussuunnittelija Tommi Maaselkä, puutarhuri Tiina Nejlik, opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä ja viestintäsuunnittelija Suvi Kallioinen.
Kyläiltoja on pidetty kaksi vuodessa. Kyläiltoihin on kuntalaisten lisäksi paikalle toivottu myös yrittäjien ja yhdistysten edustajia.
Äänekosken yrittäjistä terveiset toi Ilpo Romppanen.
– Yritysten näkökulmasta katsottuna on infra ja sen kunnossapito tärkeää myös kaupungin taajamissa. On hienoa, olla kertomassa mitä yhteistä hyvää me ollaan saatu olla täällä tekemässä ja siihen tarvitaan yrityksiä ja palveluita, Romppanen sanoi ja muistutti, että paikalliset palvelut pelaa jos niitä käytetään.
Asemakadun koulun purkamisen jälkeinen näky pohdituttaa. Purkutyöt alkavat ihan pian, jo ensi viikolla. Konepurku alkaa heinäkuun puolella ja rakennus on hävinnyt maisemasta marraskuussa.
– Ensin tehdään sisätilojen purkua ja sen jälkeen alkaa purkaminen näkyä katukuvassa. Työmaa aidataan ja Asemakadun koulun puoleinen kevyen liikenteen väylä poistuu hetkeksi käytöstä. Suojauksia tehdään ettei purkutyöstä tuleva pöly leviä ympäristöön, kertoi kaupunkirakennepäällikkö Erika Räihä.
Suolahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hakkarainen kysyi, kuinka kyläyhdistyksen ehdotus alueen tulevaisuuden kuva näyttää.
Leena Mäkinen kertoi käyneensä sunnuntain EXIT-tapahtumassa ja pohti, kuinka rakennuksen sisällä oleva tavara tulisi hyödyntää.
– Kierrättämisestä puhutaan, joten olisi hyvä huomioida tämäkin asia.
Erika Räihä kertoi, että tavaroita tullaan siirtämään kouluta säästöön ja että kaikki käyttökelpoinen kierrätetään.
Seppo Kotaniemi mietti, että voisiko tonttia kaavoittaa kaupallisen voiman käyttöön?
– Uusi kaavasuunnittelija lähtee kehittämään aluetta, ja nyt kuunnellaan, olisiko yleisöllä ideoita, kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi, että alueella on jo kiinnostusta herännyt.
– Kaikki katsotaan ja avoimin mielin ollaan, Tuononen sanoi.
Teiden varsien ja ulkoilualueiden siistiminen on asia, joka puhuttaa aina.
– Parhaiten hoidettuja alueita Suolahdessa ovat leikkipuistot, uimarannat ja Wanhan Aseman seutu, kertoi Tiina Nejlik.
Leena Mäkinen oli tehnyt huomion, että pelastautumisportaat sataman laitureilla ovat jääneet talveksi paikoilleen eivätkä enää toimi pelastautumiseen kun ovat menneet rikki.
– Kartoitamme laiturit, lupasi yhdyskuntainsinööri Antti Hakkarainen.
Ojat ja pientareet ovat tekemättä Aatulantien risteyksessä huomautti Terho Poikolainen.
– Käydään hoitamassa kuntoon, Hakkarainen lupasi.
Poikolainen sanoi, että viheralueiden hoito on mallia ryteikkö.
– Wanhan aseman seutu on hoitamaton ja myös Suolahteen tulevat väylät ovat hoitamattomat, varsinkin Polsanjoen seutu, Poikolainen sanoi.
Risto Korhonen kysyi, onko kaupungilla pitkäjännitteistä suunnitelmaa katujen korjauksille?
– Elyllä on uusi tyyli, että valtion teitä parannetaan jos kunta niitä rahoittaa. Tämä ei ole oikea suunta, Tuononen vastasi ja sanoi, ettei enää lähdetä valtion hankkeita rahoittamaan.
– Äänekoskelle on tehty katuinventointi, mutta määrärahat ovat pienet, Erika Räihä lisäsi ja sanoi, että ensi vuodelle on haettu määrärahaa teiden kunnostuksiin 500 000 euroa.
Wanhan aseman alueen kehittämistä toivotaan ja veneiden säilyttämiseen muuta paikkaa kuin aseman edustalle, kuten vaikkapa Vaneritehtaantien varteen.
– Kaavamuutoksella tämä voisi olla yksi vaihtoehto, Antti Hakkarainen vastasi.
Rantaraitille halutaan myös parannusta, kuten ojitusta ja rumpujen teko välille Wanha Asema ja matonpesupaikka, josta vesi valuu Rantaraitille.
– Ely-keskuksesta on haettu noin puoli miljoonaa euroa hankerahaa aseman rantapenkereen murenemisen pysäyttämiseksi, Sulin kertoi.
Liikuntatilojen väheneminen Suolahden taajamassa huolettaa.
– Liikuntapalveluiden olosuhteet ovat muuttuneet kovalla kädellä. Ratkaisua on etsitty, mutta korvaavaa tilaa ei ole löytynyt. Päiväryhmien tilanne on haastavampi, Jupe Pohjolainen sanoi ja kertoi kuinka voimailusali siirtyy terapiatalolle ja Alkulan entiseltä päiväkodilta löytyy myös joitakin korvaavia tiloja.
Antti Peltomäki antoi palautetta, että kiireellä ei pidä painille salia saada.
– Pitäisi panostaa oikeasti, eikö tyrkätä liian pieneen tilaan kiireessä, Peltomäki sanoi .
Pohjolainen muistutti, että Äänekoskelta löytyy hyvä painitila olosuhteineen.
– Kaupungin pitäisi sitten huolehtia, että julkinen liikenne toimii, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hakkarainen sanoi.
Sisä-Suomen sairaalan salin mahdollista käyttöä tiedustellaan kiinteistön omistajalta.
Alkulan päiväkotikäytöstä poistettu rakennuksen käyttötarkoitus myös kiinnostaa.
– Suolahden uimahallin remontin ajaksi kuntosali siirtyy sinne, Erika Räihä sanoi.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Ääneseudun asuntojen tyhjentyvät kiinteistöt kiinnostavat, kuten Katvelankadun tyhjentyneen kiinteistön kohtalo.
– Ei ole riittävästi asukkaita, ja siitä johtuu, että talotkin tyhjenee. Nuori väki muuttaa pois, ja vanhukset haluavat pienempiin asuntoihin. Katvelankatu tyhjeni jo viime vuoden puolella, ja tavoitteena on, että talo puretaan koulun perään. Meidän on sopeutettava toiminnat asukkaiden tarpeisiin ja määrään, ÄSAlta kerrottiin.
Entäpä pihakatselmukset hoitamattomille tonteille?
– On kiinteistön omistajan velvollisuus hoitaa tonttinsa kuntoon. Roskaantuneet kiinteistöt ja epäasialliset varastot ovat paikkoja joissa kierrämme, valitettavasti asiat etenevät hitaasti, Hanna Ahonen sanoi.
Ruotinkylän kyläyhdistyksen kanssa käydyn keskustelun mukaan, Halmevalkaman rannan kehittäminen ja ja ylläpitäminen on numeron yksi.
– Kaupunki vastaa jätehuollosta ja tuvallisuudesta, kyläyhdistys sen siisteydestä ja investointien toteutuksesta, Sulin kertoi.
– Toivomme, että uimaranta pysyy kaupungin listoilla, Arto Jokinen sanoi,
Jäätie on nopeuttava väylä myös Syvälahden suunnasta käsin.
– Tänä vuonna teemme vaikutustenarvionnin, mitä jäätie vaikuttaa. Ympäristönsuojelullisesti jäätien Äänekosken pää on pohjavesialuetta, Hanna Ahonen sanoi ja kertoi, että selvitystyö jäätien osalta jatkuu.
Ruotintien kunnossapito on kuntalaisten mukaan huonolla tolalla, kuntalainen pohtii, voiko kaupunki vaikuttaa Elyn toimintaan, sillä kevään aikana on ollut tilanteita, ettei Ruotintietä ole voinut edes käyttää.
– En voi luvata valtion puolesta mitään, mutta pitää kiristää ruuvia siihen suuntaan, Tuononen sanoi.
– Voimme vaikuttaa, niin, että jokainen tästä salista lähtevä pistää sähköpostia Elylle, että Ruotintie kuntoon ja äkkiä, Sirpa Martins yllyttäen vinkkasi.
Ruotinkylälle kulkeva julkinen liikenne on olematonta, sillä kyläbussikaan ei kulje Ruotille saakka. Kuljetussuunnittelja Tommi Maaselkä muistutti, että taksilla tapahtuva palveluliikenne on tärkeä, se kulkee kerran viikossa ja on etukäteen varattava.
– Olisi järkevää, että Vihijärveltä tuleva kyläbussi kulkisi Ruotinkylän kautta, Matti Virtanen lisäsi.
