Suolahden yksi näkyvin maamerkki väistyy uuden tieltä: vanha valkoinen vesitorni puretaan – uusi ylävesisäiliö valmistuu parhaillaan.
Suolahden vesitornin vedessä todettiin kesällä 2018 epäpuhtauksia, joiden todettiin tutkimuksissa päässeen vesitornin veteen rikkinäisen katon kautta sadevesien mukana.
– Koska Kylänmäen vesitorni on vesiverkostossa paineen ylläpitämisen kannalta välttämätön komponentti, sitä ei voitu poistaa käytöstä. Tämän vuoksi Suolahdessa vesitorniin tuleva ja lähtevä vesi desinfioidaan ultraviolettisäteilyllä. Lisäksi välittömät korjaukset tehtiin vesitornin kattomateriaaliin ja sadeveden poistoputkeen, Äänekosken Energian verkkosivuilla kerrotaan.
Viime vuonna selviteltiin vuonna 1965 valmistuneen tornin saneerausmahdollisuutta ja todettiin, että vuosikymmeniä palvelleen vesitornin peruskorjaus ei ollut teknistaloudellisesti perusteltua. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineston mukaan torni on 25,5 metriä korkea.
– Tehtiin päätös niin sanotun ylävesisäiliön rakentamisesta. Sen rakentamiskustannukset ovat noin kolmasosan uuden vesitornin arvioiduista rakentamiskustannuksista.
Rakentamaan piti alkaa jo keväällä. Äänekosken Energian vesiliiketoiminnan tuotantoinsinööri Atte Myllylä kertoo viivästyksen syynä olleen juuri alkanut koronapandemia.
– Koronapandemian vuoksi siirsimme suunniteltuja hankkeita eteenpäin. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa ja valmista pitäisi olla kesäkuun lopulla, Myllylä kertoo.
Tilavuudeltaan noin 500 kuution säiliö rakennetaan nykyisen vesitornin viereen ja sen valmistuttua vanha, tilavuudeltaan 750 kuutioinen torni puretaan.
– Aivan heti ei purkutoimiin ryhdytä, vaan uusi ja vanha ovat käytössä jonkin aikaa rinnakkain, Myllylä kertoo.
Säiliö rakennetaan mäen päälle niin, että sen pohja on noin neljän metrin korkeudessa.
– Asiakkaiden vedenkäytön mukavuus eli normaali veden painetaso taataan pumpuilla, mutta sähkökatkonkin sattuessa vesi saadaan jaeltua painovoimaisesti, kohtuullisen vähäisellä paineen laskulla, Myllylä kertoo.
Ylävesisäiliön betonirakenteet on suunniteltu sadan vuoden tekniselle käyttöiälle. Pääurakoitsijana toimii Skanska Infra Oy.
Kuinka moni muistaa, että vesitorni toimi myös näköalapaikkana? Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineston mukaan torni on 25,5 metriä korkea.
Suolahden infrastruktuurista hämmästyttävän suuri osa on tullut vuoden 2007 kuntaliitokseen isosti korjausvelkaisena tai purkukuntoisena. Tasearvo liitoksen yhteydessä on ollut vahvasti liioiteltu!
Kukaan ei luonnollisesti ota vastuuta mistään.
”Laskentatoimen ammattilainen” edustaa täällä vain nurkkakuntaista, sotahullua äänekoskelaista ähinää vailla järjen häivää.
10-talo, kaupungintalo, asemakadun koulu, Alkulan vuokratalot, suolahtisali, voimailusali, terveyskeskus, koko vesi- ja viemäriverkosto, vesitorni…. ja lukuisat muut entiset Suolahden kaupungin omistamat rakennukset, joita ei ole vieläkään varaa purkaa.
”Ähinää vailla järjen häivää”? Kymmenien miljoonien eurojen infrastruktuuri, joka on päästetty purkukuntoon. On todellakin aika jonkun sanoa tämä ääneen!
Näiden kunnossapidosta vastanneet ovat edelleen viroissaan tai eläköityneen viiden vuoden suojatyöajan jälkeen.
Taitaa js:n mielikuvat olla noita nostalgisia muistikuvia menneistä hyvistä ajoista. Elettiin yli varojen eikä silti ollut varaa ylläpitää julkisia rakennuksia eikä rakentaa uusiakaan. Samoin katu-, vesi- ja viemäriverkko päästettiin rapakuntoon. Voihan syyttää teknistä johtoakin asiasta, mutta se lienee enää turhaa. 2 kaupunkia ja 2 Alkoa alle 10 km:n etäisyydellä toisistaan; hulluuttahan se oli. Hulluutta oli myös myydä sähköyhtiön osakkeet ja rakentaa Tsausesku-biits hirveine töyssyineen, joissa monet rikkoivat autonsa ja auton kyydissä olleita tavaroitaan. Laskentatoimen henkilöt jos ketkään tietää, mistä puhuu (kirjoittaa).
Laitetaanhan uuteen torniin Led valaistus että olisi näyttävä ja tunnelmaa luova maamerkki jookos