Suolahden seniorikeskus vietti rentoja avajaisiaan perjantaina 4. syyskuuta. Satamakadulta Kisakadulle muuttanut seniorikeskus on täynnä elämää ja toimintaa.
Uudet tilat avattiin musiikin voimin. Entisen terveyskeskuksen tilat täytti kolmen miehen haitariorkesteri Papukaija. Seniorikeskuksen asiakkaat ja henkilökunta nauttivat musiikista tunnin verran. Vieraaksi oli saatu Palvelutalo Kotirannan väkeä.
–Tähän asti oltiin yhdessä Kotirannan tiloissa, niin oli kivat tulla tänne käymään. Ja jos täällä joskus on ohjelmaa, niin eihän tänne pitkä matka ole tulla käymään toistekin, Kotirannan asukki Kyllikki Pulli tuumailee.
– Minä tulin vaan kuuntelemaan ku pojat soittaa. Ja kivahan täällä on vanhojen tuttujen kanssa vähän huulta heittää, Soini Kauppinen sanoo.
Seniorikeskuksen tilat ovat vielä hieman kesken. Vanhan arkistohuoneen seinät aiotaan kaataa, jotta aulaan saadaan yhteinen oleskelutila. Päivittäisiin askareisiin ja ohjelmaan on kuitenkin riittävästi tilaa.
– Meillä on paljon erillisiä tiloja, joissa pystytään oleskelemaan. Tänäänkin ollaan maalattu tuolla yhdessä huoneessa samalla kun huovutustyöt kuivuvat toisessa huoneessa, ohjaaja Tiina Kamula kertoo.
PAPUKAIJA ORKESTERIN musiikki kirvoitti paljon tunteita. Muutamia kappaleita kuunnellessa tempauduttiin kuitenkin tanssin pyörteisiin tai yhteislauluun. Viimeistään Keiteleen rannat sai hiljaisemmatkin seuraajat liittymään kuoroon.
– Nämä Papukaijan pojat tekee hienoa työtä, kun jaksavat meille käydä soittamassa. Ei paljoa tarvitse suostutella, että lähtevät mukaan. Pienet kehut myös Leppäsen taksille, joka jaksaa näitä asiakkaita päivttäin kuskata ja olla niin positiivisia, Kamula kehaisee.
Seniorikeskuksen uusiin tiloihin on suunniteltu jo paljon uutta ohjelmaa aina tietovisoista, maalaukseen ja kuntosalikäynteihin. Paikall käy myös paljon vierailijoita vetämässä erilaista ohjelmaa.
– Eipä täällä paljon istuskella. Monet ovat iltapäivän päätteeksi jo vähän uuvuksissa, mutta tyytyväisiä, että on tullut puuhattua, Kamula kertoo senioreiden nyökytellessä hyväksyvästi kappaleiden välissä.
Uudet, remontoidut tilat vaativat vielä hieman viilaamista, mutta tunnelma on jo valmiiksi kotoisa ja lämmin.
– Kyllä hienoimpienkin seinien sisällä voi olla huonosti asiat, ja toisinpäin. Kyllähän se meistä on kiinni millainen täällä on olla, Kamula summaa.
