Suolahden uimahallin remontin uutisointi on herättänyt poliitikoissa ihmettelyä. Kaupunginhallituksen Kari Kiiskisen ja Sirpa Martinsin mukaan hintalappu ei ole voinut tullut yllätyksenä kenellekään, sillä asiaa on valmisteltu läpinäkyvästi, hyvin ja huolellisesti – ja että poliitikkoja on pidetty ajantasalla teknisen puolen toimesta hyvin.
Uimahallit tulevat noin neljännesvuosisadoittain siihen pisteeseen, että niille on tehtävä suurempi remontti tai peruskorjaus. 53-vuotiaan Suolahden uimahallin edellisestä suuremmasta peruskorjauksesta on nyt kulunut suunnilleen tämän verran.
Suolahden uimahallin korjausinvestointi, 4,5 miljoonaa euroa, on hyväksytty valtuuston kokouksessa talousarviokäsittelyssä joulukuussa 2022, vuosi sitten, ilman tukipäätöstä. Remontin oli tarkoitus alkaa tänä vuonna, mutta avustushakemuksen täydentäminen ja teknisen toimen kiireet siirsivät aloittamista vuodella eteenpäin. Kerrataan nyt vielä, kuinka valtuuston siunauksella istutettiin 4,5 miljoonaa euroa talousarvioon, vaikka remonttiin ei ollutkaan valtionavustusta edes tiedossa.
Tätä remonttisuunnitelmaa on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskisen mukaan on kaupunkirakennepäällikköErika Räihä tiiminsä kanssa valmistellut hyvin.
– Remonttitarpeen esittely ja eteenpäin vieminen on ollut päättäjien suuntaan avointa ja asiantuntevaa. Asian eteneminen on sujunut poikkeuksellisen hyvin ja poliittisesti yksimielisessä, hyvässä hengessä, Kiiskinen painottaa.
Hän sanoo, että viivästykset johtuivat pitkälti teknisen toimen ylikuormituksesta.
– Paljon isoja investointeja on viety eteenpäin vajaalla henkilöstöllä, Kiiskinen lisää.
Vaikka kaupungin taloudessa on nyt poikkeuksellisen paljon uhkakuvia, on budjetti balanssissa.
– On yritettävä elää suunnitelmien mukaan ja toteuttaa jo päätetyt remontti-investoinnit. Olen laittanut merkille, kuinka aina silloin tällöin on muutama paikallispolitiikan taloustietäjä laittamassa Suolahden uimahallin sulkemisella Äänekosken taloutta kuntoon. Muuten tulee kuulemma valtiovarainministeriön pitkätakkiset salkkumiehet, Sirpa Martins karrikoi.
Martinsia yllämainitun kaltainen taloustietämys huvittaa.
– Nyt me tarvitsemme niitä hyte-kertoimia ohjaamaan valtionapuja tänne, minne niiden oikeasti kuuluisi ohjautua. Uimahallit on kaiken kansan liikuttajia ja hyvinvoinnin lisääjiä. Ne on viisasta pitää kunnossa ja auki, Martins muistuttaa.
Vaikka Suolahden uimahallissa ilmastointi alkaa olla aikansa elänyt ja monen taloteknisen ominaisuuden osalta on sekä energiatehokkaampia että taloudellisimpia vaihtoehtoja nykyisin jo olemassa, itse allasalueen kaakelit ja puitteet ovat kestäneet aikaa.
– Mikäli tulevalla saneerauksella saadaan jälleen 50 vuodeksi eteenpäin turvattua kuntalaisille ja vanhenevalle väestölle yksi heille parhaiten sopivia liikuntamuotoja, uinti ja vesiliikunta, peruskorjaus maksaa itsensä takaisin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Uimahallien perussaneeraus on teko kansanterveyden eteen, Kari Kiiskinen muistuttaa.
Poliitikot sanovat, kuinka Suolahdesta löytyy upea ja arvostettava liikuttajakokonaisuus koulun yhteydessä, lähellä käyttäjiä.
– Äänekosken yksi vahvuus on kaksi uimahallia, joten tätä kannattaisi hyödyntää voimaakkaammmin, sillä parhaimmillaan hallit palvelevat koko maakuntaa. Voisiko paremmin ollakaan? Kyllä, kun saadaan hyvin valmisteltu Suolahden uimahallin remontti alkamaan, Kiiskinen ja Martins sanovat.
Suolahden uimahallilla on käyttäjiä vuosittain noin 35 000. Halli on suosittu laajasti eri käyttäjäryhmien keskuudessa, niin perheiden, ikäihmisten kuin koululaistenkin parissa – ja käyttäjiä tulee myös kuntarajojen ulkopuolelta.
Tuskinpa 50 vuotta kestää remontin jälkeen, kun Äänekosken hallikaan ei kestänyt kuin vähän yli 20 vuotta ennen kuin joutui remonttiin.
Käviöitä 35 000 /vuosi on hieno juttu, ja Suolahden uimahallilla on varmasti vakiintunut käyttäjäkunta.
Ennaltaehkäisevä toimenpide, väestön vanheneminen tai kansanterveys ei kuitenkaan vaikuta oikealle perustelulle peruskorjauksen tekemiseksi. Jos tällä väestöpohjalla on kaksi uimahallia 20 km välein, niin asiassa ei ole mitään järkeä.
Nykytilanteessa valtionapujen saaminen hankkeeseen ei myöskään kuullosta realistiselle – kuten nuo paikallispoliitikkojen puheetkaan.
Aina muistan erään kunnallisvaalin alla, kun Vasemmistoliitto tai Suolahden vasemmistoliitto vaati uutta terveysasemaa Suolahteen. Tuossa olikin kyseessä äänten kalastelua huipussaan, mikä aina puistattaa. Äänekosken keskustan vieläkin tärkeämpi pääterveyskeskus veteli viimeisiään eikä sen uusimisesta puhuttu tuolloin mitään. Kaikki poliittiset ryhmät olivat sitten niin löperöjä, että alettiin suunnittelemaan aivan uutta terveysasemaa Suolahteen. Kuitenkin kustannusarvion mukaan tuosta oli tulossa liian kallis ja uuden rakentamisesta luovuttiin. Suunniteltiinkin sitten olemassa olevaan rakennukseen nuo uudet tilat. Suunnittelukustannukset olivat kuitenkin kaksinkertaiset, ei mitkään kovin vähäiset. Onko nyt tai onhan nyt sama tilanne, ettei rahaa ole kaupungin kassassa tarpeeksi. Väki vähenee Suolahdesta nopeammin kuin muualta. Väki myös vanhenee. Luovutaan siis toisesta uimahallista ja otetaan maalaisjärki käteen.