Suolahden yhtenäiskoulusta tulee yhteisön näköinen koulu

Telakkakadun koulun salissa pidettiin historiallinen vanhempainilta, kun mukaan kutsuttiin kaikki Telakkakadun yläkoulun ja Asemakadun alakoulun vanhemmat. Yhteinen nimittäjä näillä on elokuun alusta ollut Suolahden yhtenäiskoulu. Keskustelu risteili energiajuomista välituntileikkeihin. 

Suolahden uuden yhtenäiskoulun lempinimi on kaikessa ytimekkyydessään SYK. 

– Se on tuttu nimi suolahtelaisille, sillä Suolahden yhteiskoulua kutsuttiin tällä nimellä. Olemme siis palannneet juurille, uljaampana kuin koskaan. Luvassa on uusia perinteitä vanhoilla höystettynä, lupaa Suolahden yhtenäiskoulun rehtoriksi nimetty Mika Lehtonen. Apulaisrehtorina toimii Asemakadun koulun reksin kansliasta tuttu Tapio Saaristo. 

Yhteinen vanhempainilta sai alkunsa aktiivisen vanhempaintoimikunnan ideasta. Hiihtoloman jälkeen Asemakadun koulun oppilaat siirtyvät uuteen, kovaa kyytiä valmistuvaan kouluun. Tulevat muutokset aiheuttavat keskustelua kotona ja nostavat monia kysymyksiä pintaan. Vanhempainillan tarkoituksena oli saada vastauksia kysymyksiin. Stand up -koomikko ja opettaja Mikko Vaismaan johdolla käyty vanhempainilta mursi myyttejä huumorin keinoin. Vaismaa antoi vanhemmille uusia ja silmiä avaavia ajatuksia opettajan työstä. 

– Kuinka monen kotona on vietetty lapsisynttärit, Vaismaa kysyi. 

Salissa nousi pystyyn jokainen käsi. 

– Opettajalla on juuri sellaista viitenä päivänä viikossa, kuusi tuntia päivässä, Vaismaa muistutti. 

Illan anti huipentui paneelikeskusteluun, johon oli kutsuttu rehtoreiden lisäksi luokanopettaja Timo Stricklig ja kotitalousopettaja Hanna Keto. Oppilaiden edustajana yläkoulun puolelta toimi Ira Penttinen ja kolme alakoulun oppilastoimikunnan jäsentä, Kaiska Somiska, Minna Stolt ja Hannu Pöytäkangas. Vaismaa juonsi paneelin omintakeiseen tyyliinsä. 

Keskustelua käytiin energiajuomien nauttimisesta koulupäivän aikana, kännyköistä, kiusaamisesta, ruokailusta ja välitunneista. 

Suolahden yhtenäiskoulun piha varustetaan mukavilla välituntiaktiviteeteilla. Pihasuunnitelma on valmis, ja esiteltiin yleisölle: keinuja, puita, aidattu urheilukenttä ja kiipeilytelineet näyttivät kutsuvilta välituntileikkejä silmälläpitäen. 

– Kentän ja leikkialueiden alustana toimii keinonurmi. Lisäksi leikkivälineiden alle asennetaan turva-alustat. Vanhan koulun päädyssä olevaan metsikköön tullaan tulevaisuudessa rakentamaan kuntoilupaikka. Tähän haetaan liikuntapaikkarahoitusta, joten sen rakentaminen ei ole tässä hetkessä vielä ajankohtaista, Saaristo esitteli. 

Ira Penttinen kertoo yläkoululaisten viettävän välitunnit sisällä.

– Istutaan käytävällä ja tuijotetaan kännykkää, Penttinen sanoo. 

Alakoulun puolella mennään ulos ja näin myös tulevaisuudessa tehdään. 

– Me juostaan, hypitään, leikitään ja keinutaan, alakoulun oppilaat kertoivat. 

Opettajien toiveena on, että välituntialue tulee olemaan aktiviteeteiltaan sellainen, että myös yläkoulun oppilaat innostuvat ulos. 

Timo Strickling, Hanna Keto, Ira Penttinen, Kaiska Somiska, Minna Stolt ja Hannu Pöytäkangas osallistuivat rehtoreiden lisäksi paneelikeskusteluun.

Energiajuomakeskustelu sai myös yleisön aktivoitumaan. Mika Lehtonen kertoi, ettei täysi kielto toimi. 

– Nuoren kohdalla ehdoton ei toimii huonosti. Kun yritetään vaikuttaa epäsuorasti, esimerkiksi kauppiaisiin, ettei energiajuomia myydä alla 16-vuotialle toimii hyvin. Tällä ja valistuksella saavutettaisi varmasti pysyvämpiä vaikutuksia, Lehtonen linjasi. 

Yleisössä oltiin toista mieltä: koulun pitäisi kieltää energiajuomat. 

– Me vanhemmatkin elämme sääntöjen maailmassa, eikä sääntö ole huono asia. Koulussa on puuttumisen mahdollisuus, eikä ole oikein jos ei laiteta rajoja, eräs ala- ja yläkoululaisen isä sanoi. 

Lehtonen kyseenalaisti teoriaa jyrkästä kieltämisestä. 

– Ajatusmaailman pitää muuttua. Jos me koulussa kiellämme, niin koulun jälkeen mennään kauppaan ja ostetaan energiajuomaa, Lehtonen kuittasi. 

Ira Penttinen myönsi juovansa energiajuomaa koulupäivän aikana. 

– En mä tiedä miksi mä juon, ehkä siksi kun muutkin juo, Penttinen sanoi. 

Vaismaa muistutti myös siitä, kuinka vanhemmista ja lapsista on tullut tietoisia omista oikeuksistaan.

– Jos opettaja ottaa oppilaalta energiajuomatölkin pois kesken tunnin, se koetaan laittomana takavarikkona, Vaismaa veisteli.

Kouluruokailussa on mietityttänyt jäävätkö pienet isojen jalkoihin, kun ruokalijoita tulee olemaan 750. 

– Ei jää. Ruokailu järjestetään kolmessa vuorossa, ensin pienet, sitten pienet ja isot ja viimeisessä vuorossa isot, Saaristo laski. 

Kouluruoan laatu sai kotitalousopettajalta kiitosta. 

– En oikein keksi miten se voisi olla parempaa. Salaattia on kaksin kappalein, maitoa moneen makuun, liha on mureaa ja ruoka maittavaa ja terveellistä. Oivariinikeskusteluun otan sen verran kantaa, että kyseinen levite sisältää kovia eläinrasvoja, Keto sanoo. 

Mika Lehtonen kertoo muutosprosessin aikana kuulleen tarinaa juuri tästä ilmiöstä. 

– Olemme käyneet tutustumassa useisiin yhtenäiskouluihin ja yhteinen viesti on ollut, että lapset saavat olla lapsia pidempään. Itse olen oppinut jo paljon ja tutustumalla tulevan työyhteisön uusiin jäseniin olen huomannut kuinka luokanopettajien tekemän työnkuva ja maailma on huikea. 

Työyhteisön yhdistymisprosessin vetäjä, koulukuraattori Taina Laitinen lupaa, että SYKistä tulee yhteisönnäköinen koulu. 

– Olen käynyt luokissa ja toiminut korvana. Kaikilla on hyvä tahtotila olla yhteisellä asialla. Yhdessä ollaan enemmän, Laitinen muistuttaa. 

Penttisen kommentti yhtenäiskoulun konkreettisesta tulosta Suolahteen sai illan raikuvimmat aplodit.

– Me yläkoululaiset saadaan olla taas lapsia kun päästää leikkimään.

Mikko Vaismaa on hauska mies. Vanhemmat saivat evästä ajatusmaailmaan huumorin keinoilla.