Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet -tutkimuksen mukaan suomalaisten maanomistajien pellot ovat liian pieniä, keskimäärin 2,3 hehtaaria. Peltojen pienuus vähentää tuntuvasti maatilojen kannattavuutta. Pellot sijaitsevat myös kaukana maatilojen päärakennuksia, keskimäärin 3,3 kilometrin päässä. Pitkä etäisyys lisää traktoriliikennettä maanteillä.
Selvityksen mukaan yhtenäisillä peltoalueilla tehtävät perinteiset tilusjärjestelyt eivät riittävästi vastaa haasteisiin vähentää traktoriliikennettä pääteillä.
– Hyvä asia on, että maanomistajat eivät enää jaa perinnönjaoissa peltoja pienempiin palstoihin, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten, kertoo toinen tutkimuksen tekijöistä, johtava asiantuntija Juhana Hiironen Maanmittauslaitoksesta.
Selvityksen mukaan peltojen keskikoko oli yli 70 prosenttia pienempi kuin peltojen optimikoko. Kannattavan maatalouden kannalta peltojen keskikoon kasvattaminen olisi tärkeää, mutta maanomistajat eivät voi siihen yksin vaikuttaa.
– Kaikkein huolestuttavinta on se, että peltojen etäisyys maatilojen talouskeskuksesta, esimerkiksi viljelijän kodista, kasvaa huimaa vauhtia. Pelkästään viimeisen vuosikymmenen aikana keskimääräinen etäisyys on pidentynyt noin 80 prosenttia, Hiironen tunnistaa tarpeen kehittää tilusjärjestelyjä.
Maanomistajien peltojen kokoa on tähän asti kasvatettu perinteisillä tilusjärjestelyillä. Perinteisillä tilusjärjestelyillä maanomistajien pellot kootaan yhtenäisiksi isommiksi alueiksi ja lähemmäksi tilan päärakennusta.
Selvityksen tekivät Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Juhana Hiironen ja asiantuntija Saija Ettanen. Selvityksessä tarkastellaan Suomen peltoalueiden tämänhetkistä rakennetta ja sen kehitystä 2000-luvulla. Lisäksi selvityksessä arvioidaan peltojen rakenteen kehittymistä tulevan vuosikymmenen aikana.
