Sini Kaapro-Lindenberg toimii projektiasiantuntijana Äänekosken kaupungin matkailun kehittämishankkeessa, joka kantaa nimeä Experience Lake Keitele.
Sini Kaapro-Lindenberg on kehittämässä erilaisia reittejä Äänekoskelle, sellaisia, jotka palvelevat melojia, pyöräilijöitä ja kulttuurin nälkäisiä matkailijoita ja luonnossa muuten vaan kulkijoita. Hänen tavoitteenaan on järjestää yrittäjille koulutusta, jossa osaamista lisätään palvelumuotoiluna ja tuotteistamisen avulla Keiteleen rantamilla ja uusien reittien varrella toimiville ja mahdollisesti uusille matkailuyrityksille.
Kaapro-Lindenberg on tuttu kasvo Äänekoskella järjestetyissä tapahtumissa, joissa hän on kertonut hankkeesta. Hän dokumentoi linssin läpi ja postaa havaintojaan Äänekoskelta ihan kaikkien katsottavaksi.
– Polkuni matkailun parissa alkoi vuonna 2019, kun toimin Hidden Äänekoski -lähettiläänä ja aloitin vapaaehtoisena sisällöntuottajana. Samalla sain mahdollisuuden tutustua alueen kohteisiin sekä matkailualan yrittäjiin ja palveluntarjoajiin. Tämä polku on johtanut yrittäjyyteen sisällöntuotannon ja kuvauksen parissa, Sini Kaapro-Lindenberg kertoo.
Experience Lake Keitele -hankkeen tavoitteena on kehittää Äänekosken luonto- ja vesistömatkailua. Suomen yhdeksänneksi suurin järvi maisemineen ja luontoelämyksineen on aihe, josta ammentaa.
– Hankkeessa kartoitetaan paikallisten matkailuyrittäjiä ja heidän osaamistaan, suunnitellaan ja toteutetaan kolme uutta reittiä sekä tuodaan esiin Akseli Gallen-Kallelan elämää Äänekoskella tekoälymatkaoppaan avulla. Olen käynyt tutustumassa Gallen-Kallela museoon ja saanut sieltä hyviä neuvoja ja apuja projektin etenemiseen.
Sini kertoo, kuinka sai ilokseen kuulla, että maailmalla kuuluisa ja merkittä suomalainen taiteilija on inspiroitunut matkoillaan Suolahteen ja Konginkankaalle maalaamaan useita teoksia!
– Tutuimmat niistä Konginkankaalla maalattu Keitele ja Suolahden Kirppuvuoressa ikuistettu Ilvesluola. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet teokset Saunatyttö, Pilviä järven yllä, Lintulan ranta Keiteleellä, Meeri Lintulan rannassa, Peltopyyn jäljet, Talvimaisema ja Hiiltynyt kelo.
Kulttuurireittiä räätälöidään Gallen-Kallela jalanjäljille ja kun tietoa karttuu, muovautuu reittikin sitä mukaa.
Gallen-Kallelan tuloon paikkakunnalle oli kaksi syytä: hän tuli santarmeja pakoon Kirppulan taloon ja toisella reissulla nauttimaan hiljaisuudesta. Hän kävi täällä vuosina 1904 ja 1906.
– Malarian sairastamisen jälkeen hän saapui kaukaisimpaan kolkkaan vuonna 1904, johon junakyydillä pääsi, eli Suolahteen. Vuoden 1906 matkat toivat mukanaan hiihtämistä ja maalaamista sekä epäonnista metsästystä. Gallen-Kallela nautti täällä myös yksinäisyydestä sekä talvisista luontokokemuksista.
Tutustumiskäynti Väksyn museolle Suolahteen poiki hyviä vinkkejä ja uusia tietoja taidemaalarin visiitistä. Seuraavaksi on suuntana Konginkankaan Kömin Kilta, josta löytynee vinkkejä reitille laitettavaksi.
– Kuljetaanko reittiä sitten pyörällä tai autolla, on matkailijan oma valinta. Toivottavasti jatkohankkeen avulla päästään suunnittelemaan kylttejä. Näkyvää on jo saatu liikkeelle, kun Cafe Möljään on viety kuvia ja kansio, josta löytyy tarinaa Gallen-Kallelan matkasta tänne meille.
Lihaa luitten päälle kaivataan, eli etsinnässä on paikka, johon voisi ripustaa näyttelyn, joka tukisi reittiä ollen samalla helposti saavutettavissa ja laajasti avoinna.
– Nyt kartoitetaan vaihtoehtoja, löytyisikö kaupungin alueelta tilaa, jota pystyttäisi hyödyntämään. Eli, vinkkejä kaivataan.
Hanke on saanut hyvän vastaanoton.
– Kuntalaiset ovat tykänneet ja iloinneet, että Gallen-Kallelaa nostetaan paikkakunnalla esiin. Olen saanut yllättyä iloisesti, miten laajasti ihmiset tietävät taiteilijan matkoista tänne. Tuntuu, että oli hyvä aika kerätä tietoja ja kertomuksia ylös, Kaapro-Lindenberg kertoo.
